”Don Henley - Boys of Summer: Alkuperäinen on aina paras...
The Ataris - Boys of Summer: ... vai onko?
Don Huonot - Olemme kuin veljet: "Hyvää yötä ja huomenta" on aina syyskuun levy. Tämä oli tällä kertaa sen paras biisi.
Ryan Adams - My Wrecking Ball (Live at Carnegie Hall; November 17, 2014): Adamsin Carnegie Hall-live on myös pimentyvien iltojen mielen musiikkia. Kun musiikki riisutaan paljaimmilleen, siitä löytyy jännittäviä sävyjä.
Paul McCartney - Hand in Hand: Uutta sir Paulia.
Mitski - Why Didn't You Stop Me?: 2018-materiaalia. 14 kappaletta käsittävä "Be the Cowboy"-albumi kestää vain 32 minuuttia, mutta on silti saanut kriitikoilta erittäin hyviä arvioita. Mikähän tämän genre sitten olisi, sen saa kuulija päättää....”
A
”Kamasi Washington – Vi Lua Vi Sol: Vocoder ja jazz. Siinä on yhdistelmä. Kerää kamasi ja kuuntele Kamasi.
Soft Cell – Tainted Love: Kuuntelin ihan kokonaisen albumin Soft Celliä. Sen perusteella Tainted Love oli laukaus pimeään, joka sattui osumaan napakymppiin. Muut menivät huti.
Daikaiju – Escape From Nebula M Spacehunter: Pahaenteistä rautalankamusiikkia. Vanhuus iskee, kun tällainen musiikki alkaa toimia.
Laibach – Opus Dei: Slovenialainen outolintu Laibach teki tällaista musiikkia jo vuonna 1987. Kappaleenhan tuntevat kaikki. Coverista siis on kyse.
Grand Funk Railroad – Mean Mistreater: On niin valloittava Rhodes-intro, että pakkohan tämä on listalle nostaa.
Gnarls Barkley – Crazy: Tämä oli jonkun vuoden hitti. Muistan vain musteläiskävideon, joka oli eri hieno sekin. Hyvä biisi. Voisi periaatteessa olla Bondin tunnussävelmä.
Dial – What World Insane: Dialin pitäisi olla progebändi, mutta enemmän tämä kuulostaa funkilta.
Mastodon – Curl of the Burl: Mastodon on syksyn musiikkia. Se ei houkuta kuuntelemaan, mutta saattaa iskeä nurkan takaa kovastikin.
Eppu Normaali – Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset: Tarviikos tätä mitenkään perustella?
Helloween – Eagle Fly Free: Tämä soi tänä aamuna, ja oli pakko nostaa vielä listalle, kun kerrankin ihan hymyn kera tätä sai kuunnella.”
T
”Aretha Franklin - Angel: Kappaleen kirjoittivat vuonna 1973 Arethan sisko Carolyn Franklin ja Sonny Saunders. Carolyn laulaa myös taustoja yhdessä Erma Franklinin kanssa (niin ikään Arethan sisko).
Nicole Willis & UMO Jazz Orchestra - Break Free: Kyllähän UMOa Suomessa tarvitaan - tämäkin kappale se todistaa.
Astrid Swan - Special Ones: Lukeminen kannattaa. Syyskuun ensimmäisen sunnuntain Hesarista luin Astrid Swanin konsertista ja kiinnostuin hänen musiikistaan. Parantumatonta syöpää sairastava Astrid tekee herkkää ja kaunista musiikkia.
Jukka Takalo - Ziggy Stardust Pohjanmaalla: On albumeita, jotka ovat enemmän kuin vain sisältönsä verran hyvää musiikkia. Ne koskettavat hetken ja ikuisesti jääden elämään. Ziggy on yksi näistä, ja se on kolahtanut lujaa myös Takalon Jukalle.
Jean-Michel Jarre - Blah Blah Cafe: Jarrea, mutta jotain muuta kuin Oxygenia.
Victor Wooten - U Can’t Hold No Groove (If You Ain’t Got No Pocket): Ja basso soi.
Freddie Falcon - Let’s Have a Party: Klassikkorokkia kainuulaisena tulkintana.”
Yyte
[embed]https://open.spotify.com/user/auscultocom/playlist/7kUomsFGBC3De8V9mOT2Ve?si=5xCyRMDqSjixJ7D-auB9Ig[/embed]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti