Vuosi 2020 oli melko hässäkkäaikaa. Oli kaikkia
koskevia juttuja, omia työmuutoksia ja musiikin suhteenkin kiirettä. Siksi
vuosikertaus vasta nyt.
Ensin pieni koonti eniten kuunneltuihin artisteihin,
albumeihin ja kappaleisiin. Nämä eivät siis ole mielestäni parhaita. Näitä
vain olen kuunnellut SCROBBLATTUNA eniten.
ARTISTIT
Tällä kertaa ollaan hyvin toomiomaisessa listauksessa.
Jos loppuelämän voisi kuunnella vain kymmentä artistia, niin en panisi
pahakseni vaikka ne olisivat nämä. On materiaalia ja on laatua.
1.
Deep Purple
2.
Helloween
3.
Rufus
Wainwright
4.
Devin
Townsend
5.
Queen
6.
Pink Floyd
7.
Topi
Sorsakoski & Agents
8.
Stam1na
9.
Sydän, Sydän
10.
Opeth
ALBUMIT
Prima Donna ei ole oikein mieleeni, mutta kappaleita
oli niin pirusti, että pääsi kärkeen. Hakenin Virusta taas tuli ihan aiheesta
kuunneltua paljon. Devin on klassikko, mutta 3TM ja Billie ovat hiukan
ylläreinä listalla. Hyviä toki kumpikin.
1.
Rufus Wainwright – Prima Donna
2.
Haken - Virus
3.
Wilderun – Veil of Imagination
4.
Blue Öyster Cult – Agents of Fortune
5.
Devin Townsend Band – Accelerated Evolution
6.
A-Ha – Hunting High and Low
7.
Gil Scott-Heron – We’re New Again-A Reimagining by Makaya McCraven
8.
3TM - Lake
9.
Pepe Deluxe – Queen of the Wave
10.
Billie Eilish – WHEN WE ALL FALL ASLEEP, WHERE DO WE GO?
KAPPALEET
Onpahan taas lista. Mutta kyllä näille kaikille
selitys löytyy. Ode to the Bouncer on hyvä kisabiisi. The Magic Manin kun
laittaa Youtubeen, huomaa, mistä on kyse. Dimhav taas niin kornia
sankaritilutusta, että voi arvosanaksi antaa kympin. Loppu onkin itsestäänselvää.
1.
Studio
Killers – Ode to the Bouncer
2.
The Treeman – The Magic Man
3.
A-Ha – Take on Me
4.
Dimhav – Boreal Ascent
5.
Eppu Normaali - Kalkkiviivoilla
6.
Pyhimys – Kynnet, kynnet
7.
Topi Sorsakoski & Agents – Kuin yö
8.
Topi Sorsakoski & Agents – Päivät ilman sinua
9.
Topi Sorsakoski & Agents – Varjojen yö
10.
Toto
- Africa
Sitten tämän vuoden parhaiden listauksiin
kahta edellistä vuotta muistellen… Aloitamme albumeista.
ALBUMIT - 2018
1.
Onségen Ensemble – Duel (*)
2.
Stam1na –
Taival (2.)
3.
Haken - Vector (3.)
4.
Ihana Leijona
- Mä voin loistavasti (4.)
5.
Michael Romeo –
War of The Worlds, Pt.1 (5.)
6.
J.Karjalainen - Sä kuljetat mua (6.)
7.
Marzi Nyman
– Kelluva Katedraali (7.)
8.
In Vain – Currents
(8.)
9.
Sara – SUMMA (9.)
10. Omnium Gatherum –
The Burning Cold (10.)
ALBUMIT - 2019
1. White Ward
– Love Exchange Failure (1.)
2. Borknagar
– True North (4.)
3. Saimaa
& Pyhimys – Olisinpa täällä (2.)
4. Dimhav –
The Boreal Flame (3.)
5. Opeth – In
Cauda Venenum (engl.) (*)
6. Soilwork –
Verkligheten (5.)
7. Kampfar –
Ofidians Manifest (*)
8. Thom Yorke
– ANIMA (6.)
9. Leprous –
Pitfalls (9.)
10. Devin
Townsend – Empath (*)
Ja näin päästään vuoteen 2020.
ALBUMIT 2020
Eipä tälläkään listalla ole juuri niitä bändejä, joita
listalle uumoilin. Hyviä albumeita kuitenkin.
10. Haken - Virus
Haken on bändinä sellainen, että en vaan jaksa sitä
pitkään kerrallaan. Tällä kertaa sitä kuitenkin tuli kuunneltua usein ja koko
levy kerrallaan. Levy, kun ei kokonaisuutena ole sellaista ylikikkailtua vaan
selkeämuotoisempi.
9. GAUPA - Feberdröm
GAUPA tuli ihan random-löytönä kuunteluun. Siinä
yllätti naislaulajan ääni ja hyvinkin luomu äänimaisema. Sateisen syksyn
juttuja.
8. Plini – Impulse Voices
Plinissä on ollut pikkuisen samaa valuvikaa kuin
Hakenissa. Liikaa kikkailua jopa minun makuuni. Nyt albumi on linjakkaampaa ja
hyvin taustamusiikiksikin menevää.
7. Oranssi Pazuzu – Mestarin
kynsi
Oranssi Pazuzu ei ole hyvän mielen valssaamista. Oman
pahan asiansa osaavat hoitaa kuitenkin esimerkillisesti. Edelleen pelottaa ja
edelleen on erikoisia rytmejä. Ei kappaleittain vaan kokonaisena albumina.
6. Onségen Ensemble - Fear
Myös niitä verraten uusia löytöjä. Suomesta tulee tätä
progeosastoa sellaisella laadulla valeltuna, ettei millään ehdi kaikkea
kuuntelemaan. Soundit huippuluokkaa.
5. The Ocean - Phanerozoic II: Mesozoic / Cenozoic
Minulle progemetallin yksi suuntaa on Tool-metalli.
The Ocean on kovasti siellä suunnalla vehkeilemässä. Toistoa ja yksinkertaista
junttausta. Sen lisäksi laadukasta lauluharmoniaa ja maapallon kausia
esittelevää tematiikkaa.
4. Galigula’s Horse – Rise
Radiant
Noin 20 vuoden jälkeen tuli vuonna 2020 innostuttua
uudelleen progemetallista. Sieltä ei näköjään ”ihan” kaikki olekaan tullut
kuunteluasteelle ja uutta tavaraa löytyy paljon. Tämäkin nimenä tuttu, mutta ei
ole vaan jaksanut aiemmin perehtyä. Hyvä.
3. Jaga Jazzist - Pyramid
Jaga Jazzist. Siitä nimestä olen aina pitänyt. Sen
musiikki on pehmeää ja jazzahtavaa, mutta siinä on paljon elektronista otetta. Nimen
ei saisi antaa hämätä sellaistakaan, joka jazzia kavahtaa. Tämä on hyvin
helposti kuunneltavaa.
2. Elder - Omens
Elder on oikeastaan grunge-pohjaista progemetallia.
Tai enemmän se on sellaista grungea ja maalailua, joka ei ole ihan niin suoraa
kuin voisi kuvitella. Siellä on pörinää, mutta myös selkeästi ilmaa. Hieno
kokonaisuus.
1. Soilwork – A Whisp of the Atlantic (EP)
Soilwork tuli tietoisuuteen Devin Townsendin kautta jo
20 vuotta sitten. Aluksihan se oli perinteistä göteborg-metallia, mutta pirun
laadukasta sellaista. Vuosien varrelle on sattunut heikkojakin pätkiä, mutta
viime vuosien työnjälki on ollut läpeensä hienostunutta. Nyt tällä viimeisellä
EP:llä bändi on nyökännyt hiukan vanhan progen maailmaan ja sekös passaa. On
tyylikästä. Todella.
Ennustin seuraavaa sakkia kärkeen (suluissa lopullinen sijoitus):
1.
Enslaved (15.)
2.
Gojira (ei ilmestynyt)
3.
Cog (ei
ilmestynyt)
4.
Laura Moisio (25.)
5.
Oranssi
Pazuzu (7.)
6.
Blind
Guardian (ei ilmestynyt)
7.
Mastodon (ei ilmestynyt)
8.
Pearl Jam (13.)
9.
Deftones (18.)
10.
Jaga Jazzist (3.)
Enslaved ei ole kuuluisa
tasaisuudestaan, mutta ei toisaalta siitäkään, että musiikki parilla kerralla
aukeaisi. Gojira ilmestyi vasta tänä vuonna, eikä Cog vieläkään. Laura
Moision levyllä oli hetkensä, mutta ei kokonaisuutena ihan. Pearl Jam
ei valitettavasti saa ihan sitä tunnetta vangittua niin, kuin silloin 30 vuotta
sitten. Deftonesilla on liian vähän kuunteluita, jotta se ei ihan
ehtinyt listoille vielä. Miksei sitten myöhemmin kuitenkin.
BIISIT 2020
Yhden vuoden aikana huikeaksi klassikoksi kasvaminen
vaatii biisiltä paljon, jopa epäreilusti liikaa. Hyvää materiaalia kuitenkin
tulee aina. Tässä jonkinlainen listaus näistä.
The Ocean – Triassic
The Oceanin albumit vaativat kuuntelua ja ovat minusta harvoin yksittäisten
kovien biisien löytölähteitä. Triassic avausbiisinä on kuitenkin oikein mainio.
Siinä on Toolia riittävästi, mutta myös vaihtelua ja tarttuvuutta.
Gourmet – Jännitys rakkauden
Gourmet oli uusi tuttavuus. Mielenkiintoista musiikkia ja voisi soida jossain
Kaurismäen elokuvassa. Suomalaisen kuuloista, ehkä jazzia?
Amuri – Halla
Pakko on olla niin, että amurilaiset ovat kuunnelleet Kasevaa ihan
hirveästi. Sitä samaa on tässä ja paljon. Eikä se ole paha asia. Pieni
pastissin maku, mutta niin lievä ettei paina kappaletta lyttyyn. Leppoisaa
musiikkia.
Haken
– Carousel
Hakenkaan ei ole minulle yksittäisten hittibiisien tarjoaja, mutta
Carouselissa oli jotain, joka korviin tarttui.
Haken – Invasion
Samaa voi kertoa kuin Carouselistakin. Invasion vaan on ehkä vieläkin
tarttuvampi kappale. Ehkä se johtuu siitä, että se on nopeampi.
Oranssi Pazuzu – Uusi teknoratia
OP:n sinkkubiisi oli hieno valinta. Pirun pitkä ja
pahaa tunnelmaa kirnuava kokemus. Kappale velloo itsensä luihin ja ytimiin.
Vaikka siitä tulisi hiukan heikko olo, on siinä jotain tehty myös oikein.
Elder – Omens
Elderin otteissa on vanhaa progea, kuten jo aiemmin
mainitsin. Tässä albumin nimikappaleessa ehkä eniten. Hienoja
kosketinpulputuksia ja tyylikästä maalailua. Vaatii kuitenkin kuuntelua.
Luna’s Call – Locus
Kun on kuunnellut sellaisen määrän musiikkia ja
varsinkin progemetallia kuin minä, tulee väkisinkin mieleen, että tämän on
kuullut ennenkin. Opethilta tuo kuulostaa. Ei kuitenkaan läpinäkyvänä kopiona.
On tässä omaakin. Tykkäsin.
Pull Down the Sun – Salt of the Earth
Pull Down the Sun on bändi, joka näyttää albumikansien
perusteella hippibändiltä. Enemmän musiikki on minusta sieltä Gojiran
suunnalta. Tätä albumia kuuntelin koronakeväänä 2020, kun olin isukkia
auttelemassa peltohommissa.
Tapani Rinne – Foghorn
Tapani Rinne on oman nimensä luonut pitkällä ja
tasokkaalla uralla. Foghornia-albumi liikkuu jossain satamatunnelmissa.
Sumussa, tuulessa ja suolaisessa meri-ilmassa. Tyylikäs ja selkeästi jonnekin
vievä kappale.
ENNUSTE
Nyt on tietysti jo hiukan tietoakin tästä vuodesta.
Katsotaan kuitenkin ennustetta, kun tuntuu koko ajan myöhäisemmäksi menevän
edellisen vuoden arviointi.
1.
Devin
Townsend
2.
Deafheaven
3.
Tesseract
4.
Leprous
5.
Gojira
6.
The War on
Drugs
7.
Blind
Guardian
8.
Mastodon
9.
Enslaved
10.
Cynic
