torstai 18. helmikuuta 2021

Toomion TOP200-biisit: 127. Therapy? - Diane (1995)

 


Dianehan ei alun perin ole Therapy?:n biisi. Kunnia sen tekemisestä kuuluu Hüsker Dün rumpali Grant Hartille. Aihe on raaka. Ilman taustatyötä se saattaa vaikuttaa jopa makaaberilta ja perverssiltä, mutta pohjautuu vuonna 1980 tapahtuneeseen Diane Edwardsin murhaan.

Therapy?:n versio ylsi monessa maassa sinkkulistoilla kärkipäähän, vaikka cover-versio kovasti alkuperäisestä poikkeaakin. Tässä kyseisessä versiossa juuri Andy Cairnsin ja erityisesti Martin McCarrickin sello tuovat sopivaa dramaattisuutta kuulokuvaan.

Tämä liittyy kovasti alkuaikoihini Joensuussa, joten tuon vuoden 1995 version nostalgia liittyy kohdallani mieluummin vasta 2000-luvun puolen tapahtumiin. Ei herkkähipiäisille.

perjantai 12. helmikuuta 2021

Ausculton Aivoradio 6/2021

 


A

Arlo Parks - Bluish: Acclaimed Musicin vuoden 2021 kärkilevy toistaiseksi. Ajan hermolla.

Iron Maiden - Fear of the Dark: Pääsi yllättämään ns. "puun takaa" tällä viikolla.

Foo Fighters - Medicine at Midnight: Uuden FF-levyn nimiraita. Perushelppoa kuunneltavaa.

a-ha - The Living Daylights: Joskushan sitä laiteltiin jäsen T:n kanssa Bond-tunnaritkin Auscultossa järjestykseen. Tämä oli ja on yksi parhaista.

Angelo Badalamenti - Shelly: Twin Peaks-sarjan vähemmän tunnettua tunnelmakuvailua.


Y

Ben Granfelt - Hey Stranger: Kitara soi ja laulu kulkee, joten paketti on hyvässä kuosissa. 

Lee Ritenour - Voce É Linda: Lee maltillisessa lattaritunnelmassa kera brasilialaisen Caetano Veloson.

Clarence Clemons - Shotgun: Big Manin poismenosta tulee kesällä jo kymmenen vuotta, mutta musiikkinsa elää. 

Gájanas - Cihkkojuvvon: Yhtyeen genreä kutsutaan etnoprogeksi. Tässä siitä oiva esimerkki. 

John Wetton - Mother (feat. Adrian Belew & Alan White): King Crimson, Roxy Music, Uriah Heep ja Asia. John ehti elämänsä aikana tehdä paljon hyvää rockmusiikkia. 

Jormas - Tomorrow is Hers: Suomalaista populaarimusiikkia 1960-luvulta. 

Sade - Paradise: Ilma näyttää paratiisilta tätä kirjoittaessani. Aurinkoinen talvisää, pakkasta tosin -23°. Eipä kuitenkaan sada, joten kuunnellaanpa sitten Sadetta. 

Kelley Stoltz - Having Fun: Viikon sattumalöytö. Kelley Stoltz on musiikintekijä, jonka lauluissa on turvallisen tuttuja elementtejä.


T

Sigur Rós - Ný batteri: Sigur Rósia ei aina jaksa tai se ei vaikuta mitenkään. Tämä nyt kuitenkin osui johonkin hermoon.

Circus Maximus - The Weight: Vanhan tai jo kokeneen progemetallibändin tuotoksia. Toimii hyvin.

Type O Negative - My Girlfriend's Girlfriend: Klassikko. Ei selittelyjä.

Deep Purple - Rapture of the Deep: Vaikka uudempaa Purplea onkin, niin silti laadukasta. Tai juuri sen takia. Pätevä sävellys.

Anathema - The Lost Song, pt. 1: Anatheman kappaleiden nimet ei jää mitenkään mieleen, mutta useammat niistä ovat erittäin toimivia kokonaisuuksia.

FreddeGredde - Shining: Kikkailumusiikkia, mutta jollain tapaa iloista.

Arcane Roots - Sacred Shapes: Myös kikkailumusiikkia, muttei ihan niin iloista.

Django Collective Helsinki - Smile: Erittäin klassinen Chaplin-teos mustalaisjazziksi vedettynä.

Shadow Gallery - War for Sale: Vanhemman liiton progemetallia.

Eppu Normaali - Kalkkiviivoilla: Loppuun vähän helpompaa, muttei missään nimessä huonompaa musiikkia.



perjantai 5. helmikuuta 2021

Ausculton Aivoradio 5/2021

 


Y

Sharon Jones & The Dap-Kings - In the Bush: Soulia siten miten sitä on on parhaimmillaan on ollut tapana tehdä.

Crack the Sky - Another Civil War: Kappaleen nimi ei kyllä yhtään houkuttele, mutta musiikki on kyllä kelpo kuunneltavaa. 

Ali Shaheed Muhammad & Adrian Younge - Fall Afternoon: Perjantai-iltaisin on hetki ja aika rauhoittua työviikon jälkeen. Tämän kanssa on helppoa vietävä ajatuksia tyhjentävä hetki. 

Passenger - Remember to Forget: Vuoden 2021 uutuuksia. Helposti kuunneltavaa poppia, jossa pidän etenkin laulajan äänensävystä. 

Rastas - Tiet: Rastaan kitaristi/laulajan Esa Nissin sävellys J.K. Ihalaisen runoon on yhtyeeltä erittäin onnistunut esitys. 

Marian - Ihmisiä: Artistilta Marian on ilmestynyt kaksi kaunista laulua, lokakuussa Tuokiokuvia ja tämän vuoden ensimmäisellä kellon lyömällä tämä Ihmisiä. 

Space - Spiders: Pilvipalveluni kautta tämänkin yhtyeen sattumalta löysin. Kyllähän tällainen musiikki minulle kelpaa, joten pilvipalveluni saa jatkossakin tehdä ehdotuksiaan. 

Wishbone Ash - Blowin’ Free: Ei mikään sattumalöytö vaan Wishbone Ash on jo pidempään suosikkini. Tässä soittoa klassiselta Argus-albumilta. 

Nena - Es wird schon weitergehn: Minä en ymmärrä saksasta juurikaan mitään. Mutta minullehan onkin pääasia, että musiikki toimii. 

Liina Harja - Asteroidi: Joskus kannattaa herätä yöllä kesken unien ja laittaa radio auki. Sieltä tuli tämäkin jyväskyläläinen trio bongattua. 


T

Tapani Rinne - Foghorn: Rinneradion Tapsa tekee kyllä vaikuttavaa jälkeä edelleen. Onhan tässä nimensä mukainen tunnelma.

Hot Heros feat. Iro Haarla - Kuulin suden ulvovan: Rauhaisaa jazzia ruokailun taustalle.

Kingcrow - The Moth: Kunkkuvariksen progemetalli on hyvin helppolukuista.

Queen - Scandal: The Miracle -albumin unohdettu klassikko. Soipi päässä satavarmasti.

Dool - A Glass Forest: Viime vuoden parhaita levyjä. Rokin ja metallin välimaastossa pujottelee Dool, joka tulee muuten Hollannista.

David Maxim Micic - Strange Night: Djent-aihiota on levitetty moneen suuntaan ja tätä palasen jaksaa aina nauttia silloin tällöin.

Rival Sons - Pressure and Time: Retro-rokki oli kovasti pinnalla kymmenen vuotta sitten. Sen kärkinimiä oli ehdottomasti Rival Sons. 

Pearl Jam - Dance of the Clairvoyants: Gigaton-albumin parasta antia on lopulta tämä eniten nykyaikaisin tanssi.

The House of Love - Hannah: Tämä on random-heitto listalle, mutta soimaan se jäi tämäkin mielen syövereihin.

Sara - Se osa joka rikkoo: Sara tekee sen, mitä osaa niin hyvin, että ei siihen ole valittamista. Uutta levyä odotellaan innolla.


A

Roxy Music - True to Life: Avalon-levyyn tulee yllättävän harvoin palattua. Yksittäiset biisit eivät meinaa jäädä mieleen, mutta yleistunnelma vahvemmin.

Caleb Caudle feat. John Paul White - Call It a Day: Tämä tuli jostain uutuuslistalta vastaan.

Def Leppard - Love Bites: Hysteria on 80-luvun rock-klassikkolevyistä vähiten kuunneltuja omalla kohdalla. 80-luvun balladitunnelmissa.

Eddie Vedder - Matter of Time: Eddien uuden pikkulevyn nimikappale.

WÖYH! - Jagodajaada: Hyyrysten projektin uusi tuotos oli tutun hurmaava.


keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Toomion TOP200-biisit: 128. Marzi Nyman – Solutasolla (2006)

 


Pidän Marzia yhtenä Suomen parhaista kitaristeista. Tuskin tätä kukaan kieltääkään. Hahmona mies on mainio. Laulajana ei niin kova, mutta riittävä. 

Tässä kappaleessa on jotenkin kaikki kohdallaan. Tämä tuntuu siltä, että sävellystä on hiottu yksin jossain saunamökillä monta vuotta. Marzissa on semmosta maanista omistautumista. Kitarakin on osa vartaloa, ei vain soitin kätösissä.

Ja rumpalina puoliyllättäen Anssi Nykänen. Kuten Atso jossain sanoikin: ”ensimmäisistä rumpuiskuista asti ”perunat kellariin”-meininki.”

Tällaista musiikkia sitä mielellään itsekin tekisi. Kun vain osaisi.