TOOMION TOP100: 17. Alice In Chains - Jar of Flies

Tuottaja: Alice In Chains
Nauhoitettu: 1993
Julkaistu: 25.1.1994
Levy-yhtiö: Columbia

Musiikkihistorian ensimmäinen EP, joka nousi Billboard 200-listan ykköseksi.

SINGLET
- No Excuses
- I Stay Away
- Don’t Follow
- Whale & Wasp

Vaikka biisit olivat tuttuja, olin Alice in Chainsia kohtaan tavallaan myöhäisherännäinen. Bändi tuli ohiteltua tuonne 2000-luvun alkuun asti. Lopulta tätä kuunneltiin pyöriä korjaillessa, homeisessa asunnossa nukkuen, asbestipölyisessä kellarissa työskennellen ja rahattomassa vapaa-ajassa seikkaillen. Hyvää ja huolellista aikaa.

Onhan tämä virallisesti EP, mutta minulle se on aina ollut albumi. Se on kuitenkin puoli tuntia pitkä. Eli pidempi kuin Slayerin Reign in Blood.

Albumia pidetään usein akustisena, mitä se ei todellisuudessa ole. Se on kyllä tuotannoltaan kevyempi, mutta ei akustinen. Vaikka ajatus kylmiltään etoisi, tulee Slayne Staleyn ääni paremmin esiin näissä vaarattomammissa sovituksissa. Muutenkin bändi toimii. Lähes paremmin kuin sähköisenä versiona. Ei silti syytä huoleen. Se grungen ärsyttävämpi narinaelementti löytyy kyllä tältäkin albumilta.

"Se oli sitä aikaa, kun puhelimessa oli soittoääni ja siihen oli tarkoitus vastata."

Levy alkaa erikoisella tahmimisella, joka ei millään lailla kutsu kuuntelemaan. Alun haahuilun kun kestää, niin loppuun pääsee helposti. Kolmantena soiva No Excuses on jo niin kova, että oli monta vuotta itselläni soittoäänenä. Se oli sitä aikaa, kun puhelemissa oli soittoääni ja siihen oli tarkoitus vastata. Nythän on taas trendinä se, ettei puhelimesta musiikin lisäksi saa kuulua pihaustakaan. Akustisemmasta puolesta Don’t Follow on kauneimpia erolauluja ikinä. Voisiko sanoissa olla kuultavissa myös huoli laulaja Staleysta? Siitä löytyy myös varsin verevä huuliharppusoolo.

Kitara- ja bassosoundeissa on jotain hyvin juurevaa. Soitinliikkeessä jos tällaiset soundit saisi aikaan, ei soittimesta malttaisi irti päästää. Kaikki sillä soitettu, lähtien riitasoinnuista ihan todellisiin virheisiin, kuulostaisi hyvältä. Soittajat tietävät ilmiön. No joo, soundipuolta helpottaa sekin, että kitaraa raapii Jerry Cantrell, joka vetäisee esimerkiksi Nutshelliin oikein muikean soolon.

Nautitaan epävakaisen sään vallitessa nuotion ääressä. Kuovi laulaa jossain ja hyttyset syövät. Oluttakin voi palan painikkeeksi ottaa.

PARHAAT HETKET
I Stay Away – Ne jouset, ne jouset. Ja Slaynen ääni.

EI LÄHDE
Whale & Wasp – Hitusen outolintu tähän joukkoon, mutta tietynlainen järkyttäminen kuuluu grungen perintöön.

https://open.spotify.com/album/4FCoFSNIFhK36holxHWCnc