YES - RELAYER (1974)
Yes oli tehnyt uransa kannalta merkittävän virheliikkeen. Tai tätä se oli vain kosketinsoittaja Rick Wakemanin mielestä. Tales From Topographic Oceans oli liian pitkä, jonka seurauksena Wakeman sai tarpeekseen. Lähinnä sen vuoksi, että kyseisellä albumilla oli paljon kohtia, joissa kiipparilla ei ollut mitään soitettavaa. Tämän vuoksi hän ajautui jopa alkoholismin partaalle.
Kiertueen jälkeen bändi siirtyi miettimään seuraavaa albumiaan. Kosketinsoittaja kuitenkin puuttui. Koesoitossa kävi monenlaista pimputtajaa. Esimerkiksi Vangelis, joka oli ansioitunut Apphrodite's Childin riveissä. Valituksi tuli lopulta jazz- ja funk-mies Patrick Moraz. Sveitsiläistaustainen velho oli viivan alla sopivampi mies bändiin kuin muut.
Albumi tehtiin vähän enemmän tee se itse -meiningillä. Se nimittäin äänitettiin basisti Chris Squiren autotallistudiolla, jonne tuottaja Eddie Offord toi oman 24-raiturin ja miksauspöydän.
Kappalemateriaali on enemmän maalailevaa, ehkä myös fuusio-puolta sisältävää. Tämä vaikutus tuli todennäköisesti kosketinsoittaja Morazin kautta. Esimerkiksi Sound Chaser-kappaleen kitarasoolon taustalla olisi ollut vieläkin jazzimpaa meininkiä, josta edes kitaristi Steve Howe ei ihan pitänyt. Morazin itsensä mielestä tuon kappaleen kosketinsoolo on albumin parhaita kohtia, mutta koki, että muut albumin kosketinkuviot on haudattu miksauksessa kaiken muun alle.
Kansitaiteen on jälleen tehnyt Roger Dean, joka pitää tätä Yes-levyjen parhaana. Myös bändi kertoo albumin toimivan hyvin. Kitaristi Howe pitää sitä soundiltaan hyvin kansainvälisenä, Squire taas piti rytmiryhmän työskentelyä siihen mennessä parhaana Yesinä. Uusi kosketinsoittaja sen sijaan oli vähän kaksijakoisin mielin, kuten myös Wakeman, joka kertoi edelleen pitävänsä hyvänä päätöksenä bändistä lähtemistään, koska Relayer oli “liian jazzmaista ja sävellyksiltään vapaata”. Wakeman kuitenkin palasi bändiin heti tämän albumin kiertueen jälkeen.
Relayer ei menestynyt Briteissä niin hyvin kuin edeltäjänsä, mutta oli esimerkiksi USA:ssa paremmilla sijoituksilla. Albumi on aika sekopäisen oloinen ja uskoisin, että sen metallivaikutus tulee juuri tuosta fuusio-otteesta. Jos tätä nyt oikeasti niin tärkeänä voi metallille pitää. Tämän albumin elementtejä voi löytää esimerkiksi fuusiobändi Planet X:n musiikista. Sound Chaseria on coveroinut ainakin Dream Theater –kiippari Jordan Rudess. Tästä syystä laitammekin sen soimaan.
[embed]https://www.youtube.com/watch?v=Eks6KcV2ufg[/embed]
[embed]https://open.spotify.com/album/6MK9yp7hFeOLeR7F1hsBp6?si=PoMspmnZQEKHNM9cXjpFqA[/embed]
Kuva: pinterest.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti