Suomi100-teemassa Toomio kävi läpi omasta mielestään 50 parasta suomalaista albumia. Näiden albumien kymmenen parasta kappaletta laitettiin tasting-kokemukseksi ja kuunneltiin arvioiden.
Lista, jolta biisit on valittu:
Magyar Posse - Random Avenger
Pepe & Saimaa - Saimaa
Stam1na - Uudet kymmenen käskyä
Amorphis - Tuonela
Liekki - Korppi
Children of Bodom - Hatebreeder
Oranssi Pazuzu - Värähtelijä
Von Herzen Brothers - Approach
PMMP - Veden Varaan
Juice Leskinen - Pyromaani palaa rikospaikalle
Apocalyptica - Inquisition Symphony
Eppu Normaali - Studio Etana
Pekka Pohjola - Visitation
Sara - Kromi
Stratovarius - Episode
Anssi Tikanmäki - Maisemakuvia Suomesta / Finnish Landscapes
Pariisin kevät - Meteoriitti
Ultramariini - Kevään ja Kesän Tähtikuvioita
Bitch Alert - Kill Your Darlings
Sonata Arctica - Ecliptica
Topi & Agents - Pop
Kolmas Nainen - Hyvää ja kaunista
Vesa-Matti Loiri - Ivalo
Warmen - Unknown Soldier
J.Karjalainen Electric Sauna - Laura Häkkisen Silmät
Tuomo - My Thing
Antero Lindgren - Mother
Dingo - Kerjäläisten Valtakunta
J. Karjalainen - Et ole yksin
Hevisaurus - Räyh!
Leevi & the Leavings - Kadonnut Laakso
Rubik - Dada Bandits
For the Imperium - Hail the Monsters
Jonna Tervomaa - Parempi Loppu
Juice Leskinen Grand Slam - Taivaan Kappaleita
HIM - Razorblade Romance
Juice Leskinen Slam - XV yö (Tauko III)
Don Johnson Big Band - Breaking Daylight
Sentenced - Frozen
Kirka - Surun Pyyhit Silmistäni
Rehupiikles - Kyröjoki Tuluvii
Popeda - Svoboda
Tunnelvision - While the World Awaits
Marzi Nyman - Marzi
Bomfunk MC's - In Stereo
Maija Vilkkumaa - Ei
Tehosekoitin - Köyhät Syntiset
Nieminen ja Litmanen - Nieminen & Litmanen
Kingston wall - Tri-logy
Rock n' Roll Band - Everybody Needs Dance Music Sometimes
Tasting-osallistujat:
T – Illan isäntä, olutta ja savulohta.
A – Ausculton jäsen A, Saturday night's alright for Finnish music.
Yyte – Ausculton jäsen Yyte, Kunhan vaan pötköttelee päivän hiihtolenkistä jalkoja palautellen.
TO – Edellisen kerran jälkeen livenä nähty Anssi Kela, Olavi Uusivirta ja Jenni Vartiainen, joten suomalaiseen iltaan valmistauduttu. Ja täällä hiihdetty myös.
10./10. Pepe Willberg - Lyhyenä hetkenä (Pepe & Saimaa, 2014)
Suurena yllätyksenä hipsteritaivaalle syntynyt tähti oli Pepe Willbergin muotoinen. Taustalla kuitenkin hääri Matti Mikkola, joka jo Tehosekoittimessa teki Suomessa ennen näkemättömiä sovituksia.
Pepe & Saimaa -levyllä on paljon hienoja sävellyksiä. Olisiko tämä niistä kuitenkin hienoin?
https://open.spotify.com/track/0X7GK5gdMgneyxObzyK5RZ
https://www.youtube.com/watch?v=ptc4NC1wuV0
A: Moderni Pepe. Hivelevä kertosäe jota Willbergin ääni kuljettaa. Hulppea sävellys ja teksti. Liekö Pepe & Saimaa-levyn paras raita omalla listalla. Olisin tullut toimeen ilman rokkiosaakin.
T: Tuossa on jalostunutta Tikanmäkeä. Livenä aikamoinen. On niin hieno sovitus, että meinaa sanoitukset jäädä jalkoihin, vaikka aika hienot on nekin.
Yyte: Tämä oli kyllä Pepen uusi tuleminen, mutta ehkä ei kuitenkaan levyn paras kappale. Loppuosasta tulee mieleen Richard Harrisin MacArthur Park –versio. Tämä levy on kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa
TO: Nostalgia on ensimmäinen mieleen tuleva sana. "Uusvanha" hieno kappale, takuuvarma kertsi ja hienot taustat. Tässä menee Hectorit, Fredit ja Markku Arot sopivasti sekaisin.
A: Teemun "uusvanha" on hyvä sana. Mietin itsekin, miten kuvata sitä tunnetta.
T: 9,22
A: 9,20
Yyte: 8,15
TO: 9,11
Tasting-rating: 8,92/10
9./10. Magyar Posse - Sudden Death (Random Avenger, 2006)
Porista tulee hyvääkin musiikkia. Magyar Posse luo elokuvamaisia tunnelmia instrumentaalimusiikkiinsa. Tai loi, sillä bändin motivaatio instrumentaalimusiikkiin loppui jo vuosia sitten. Vaikka levystä on jo aikaa, on kappaleet teemoiltaan ja soundeiltaan edelleen relevantteja.
https://www.youtube.com/watch?v=pGFjSzl12w8
A: Ihan pikkuisen yksitoikkoinen oli tämän päivän makuun. Instrumentaatio kyllä toimi, mutta ei varsinaisesti mieleen jäänyt mitään muuta kuin se kilkatus taustalla ensimmäisen kolmen minuutin aikana. Vaatinee kuunteluita enempi.
Yyte: Alun 3.35 kestoluuppi alkoi jo hieman ärsyttää, seuraavat kolme minuuttia kuulakasta, herkkää, mutta hieman steeriliä. Lopussa jo hieman säröäkin...
T: Tuo voi vaatia ainakin puolipitkän progeoppimäärän.
TO: Elokuvamusiikkia, vähän haikeaa. Kuuntelin suosituksesta joskus tuotannon läpi. Sopii taustaksi keskittymistä vaativiin röihin.
T: 9,23
A: 8,40
Yyte: 7,76
TO: 8,47
Tasting-rating: 8,46/10
8./10. Liekki - Saattaja (Korppi, 2003)
Naivia ja kornia. Luomusoundeille rakennettua musiikkia. Jotenkin niin viatonta, että koskettaa. Saattajassa on raastava tunnelma.
https://open.spotify.com/track/5NubXKyvHwzoBVKmB32LPB
A: En usko, että tällaisella kompilla, jolla tämä biisi lähtee, kulkevat maailman parhaat biisit. Liian juuretonta. Useimmiten se kuitenkin tarjoaa "ihan mukavan pohjan" kuten tässäkin, kuin kuvitelman monimutkaisemmasta soitannosta. Oli tämä parempi kuin edellinen ja melodisesti aivan mielenkiintoinen.
Yyte: Tämä oli tanakan ryhdikkäästi soitettua tavaraa, mutta hieman lisää mielikuvitusta, kiitos! Sekä laulupuoleen elävyyttä ja mikseipä stemmojakin.
T: Sovitus voisi olla parempikin, mutta tuo säkeistön melodia on hieno
TO: Liekiltä on tullut muutama hittibiisi, tätä en ollut aiemmin kuullut. Ei oikein uponnut ja laulajan omaperäinen tulkinta ei miellyttänyt.
T: 9,24
A: 8,50
Yyte: 8,37
TO: 7,46
Tasting-rating: 8,39/10
7./10. Juice Leskinen Grand Slam - Norjalainen villapaita (Taivaan kappaleita, 1991)
Vanhoista laulajista kertova kappale on Juicen jälkipään tuotannosta kärkipäätä. Monia verbaalisia oivalluksia ja jonkinmoisella bändillä soiteltu.
https://www.youtube.com/watch?v=KWB_-5nzuCE
https://open.spotify.com/track/1OFaxzR67NGAFxZf14t810
Yyte: Juicen sanakynä iskee suoraan kappaleen notkeaan poljentoon. Suomalaista kuplettia, tarinan kerrontaa parhaimmillaan.
T: Tämä oli jo 11-vuotiaana aivan maaginen sanoitus. Vaikkei niistä sanoista sitä syvintä tajunnutkaan. Tajuaako vieläkään?
A: Juicen sanoitukset kuulostavat paremmilta kerta kerralta. Tämä on melodisesti ja soitannollisesti vähän liian kevyt ollakseen ihan kärkeä. Teksti on kyllä sitäkin mahtavampi ja soittopuolelta pisti korvaan tänään erityisesti haitari, joka keinuttaa koko laulua sille ominaisesti.
T: Tässä just viehättää tuollainen keveys. Juicella on kovempiakin biisejä, mutta tässä on jotain pirun suomalaista - on ihan kivaa, silleen viinan kanssa ja vähän väkisin, mutta se on suomalaisen maksimi.
TO: Rentoa menoa on tämä. Eipä ole koskaan tullut kuunneltua sanoituksia näin tarkasti, hoilattua vain kertosäettä. Korvamadon ainesta tässä kyllä on.
A: Kyllä tässä teksti ja sävellys kohtaa tunnelmassa täydellisesti.
Yyte: Norjalainen villapaita lämmittäisi aina hiihtolenkinkin jälkeen, mut just nyt ei löydy kaapista yhtään…
T: Mulla oli norjalainen villapaita yläasteella. Oliko TO:lla?
TO: Toki.
T: 9,40
A: 9,40
Yyte: 9,47
TO: 8,50
Tasting-rating: 9,19/10
6./10. J.karjalainen Electric Sauna - Laura Häkkisen Silmät (Laura Häkkisen Silmät, 1998)
Mitä lie bändi tuumannut, kun J on tuonut kappaleen treeneihin? "Mulla ois kiva tällainen yks riffi. Sit vähän huuliharppua." Hieno tarina, hyvä meininki.
https://open.spotify.com/track/5E0a7BnIdg81mMvF0qyFHG
https://www.youtube.com/watch?v=-65sP9QhGGU
A: Ensimmäisiä "uuden musiikin" mielikuvia ainakin suomalaisesta musiikkimaailmasta. Mietin silloin 6-vuotiaana 1998, että onkohan tämä jotain sukua Mika Häkkiselle? Mainio levy noin kokonaisuudessaankin ja Electric Sauna on aliarvostettu yhtye. Jiiltä sellainen tarina, joka pitää joka kesä kuunnella kerran-pari peltovieriä ajellessa. Ihanan häilyvässä vireessä heitetty "aina kun mä häntä aattelen" aina kertosäkeessä.
T: Tämä on sellainen, mitä kuunnellaan kun ajellaan kotiin Lapinlahden eliittikisoista.
Yyte: Aika railakas tempoinen hölkkä, jossa soitto pysyy hyvin kasassa. Mutta tarinan ehdoillahan tässä mennään ja kyllä vielä nyansseja jonkun verran kaipaisin.
T: Tämä on itse asiassa aika amerikkalaista tarinankerrontaa.
TO: Viisi säkeistöä liikaa. 83% Jiin musiikista uppoaa. Tämä kipale ei kuitenkaan lukeudu omiin suosikkeihin. Tarinaa on, mut harppua harpun perään. Ei oikein johda mihinkään.
T: 9,41
A: 9,30
Yyte: 8,65
TO: 7,74
Tasting-rating: 8,78/10
5./10. Leevi & the Leavings - Olipa kerran ihminen (Kadonnut Laakso, 1982)
Leevin porukka muistetaan kekseliäistä ja kieroista sanoituksistaan, sellaisesta kapakkahengestä. Gösta oli kapellimestari. Se kuuluu tästä kappaleesta, jossa on jotain erittäin haikeaa.
https://www.youtube.com/watch?v=cdCcEgXJr58
https://open.spotify.com/track/6GmIl7HzcITzY4xkXlDSMN
A: Vähän kun olisi ollut lisää liikkumaa tässä. Lähti todella lupaavasti. Kyllä Göstalla korvaa ja harkintakykyä oli sävelille siinä missä sanoillekin.
T: tässä oli tosiaan ainekset vaikka mihin. itselle tässä on niin paljon nostalgiaa, että on korkealla.
Yyte: Toisenlaista Leeviä, miellyttävää harmoniaa, johon olisi odottanut vielä jonninlaisen huipennuksen.
T: Rion yössä meinasi ihan tippa tulla linssiin, kun soittolistalla tuli vastaan ja aivan järjetön kaaos oli menossa alapuolella kadulla ja itse oli miljoonakaupungin yläpuolella hotellihuoneessa. Biisin nimenä mahtava.
TO: Meinasin kirjoitella, että olipa hieno intro, mut se olikin sitten instrumentaalia koko loraus. Jäi vähän kesken, hyvä kehittely ja lataus ja sitten siihen. Liekö Moby kuunnellut Göstaa?
T: Just mietin Mobya, kun kuuntelin tuota nyt. On siinä jotain samaa kyllä.
TO: Agenttimusiikkia.
T: "Agenttimusiikkia" - Tuo on paitakamaa!
TO: Onhan toi ihan Extreme Ways suomalaisittain
A: Lienee vm. 1982 Suomessa ollut aika hyvät soundit, koska kuulostaa nytkin miellyttävältä.
T: Sain kasetin kummisedältä vuonna 1986 korvalappustereoiden kanssa lahjaksi. Osasin lukea auttavasti. Punaset Sanyo-merkkiset korvalaput.
T: 9,42
A: 8,50
Yyte: 8,78
TO: 9,23
Tasting-rating: 8,98/10
4./10. Stam1na - Merestä Maalle (Uudet kymmenen käskyä, 2006)
Evoluutio ei ihan perinteisin sanoituksen aihe ole, mutta Stam1nan tapauksessa se sopii kuvioon. Sanoilla on varmasti kaksoismerkityksiä ties kuinka paljon, mutta hyvin tarinan mukaisen möyhinnän ovat saaneet musiikkiin aikaan.
https://open.spotify.com/track/2sqCt7cJB8g0xt5wwcMHWP
https://www.youtube.com/watch?v=p_VVJUQjiDA
A: Huomattavasti juuri Ausculton ansiosta on Stam1naa tullut vihdoin kuunneltua viime vuosina. Tältä levyltä olisin valinnut useammankin eri biisin ennen tätä. Itselle tässä jää teksti soiton alle, erityisesti rouhean kitaroinnin. On kyllä siinä rajoilla, lipeääkö liian progressiiviseksi omaan makuuni. Bonus-maininnan saa aina siitä, että loppuu kunnolla ilman fade outia.
T: Tästä biisistä ensimmäinen muisto on gaalaristeilyllä, jossa juotiin ihan liikaa lonkeroa erään TO:n kanssa hytissä ja kuunneltiin Stam1naa. Minulle tuo perusriffi on erittäin oivalltava. Siinä nimenomaan kauhotaan merestä maalle.
A: Johtuu varmaan Hyyrysen laulutyylistä ja melodioista, että minulle on hankalaa saada näiden teksteistä kiinni, vaikka kuuntelisin kuinka monta kertaa. Soitosta tykkään enempi.
Yyte: Välisoitto kolahti positiivisesti ja huomaa, että kykyä olisi myös lyyrisempäänkin vokalisointiin. No gaalaristeilyt (viimeksi 2003) ja Stam1na eivät kokonaisuutena ole minun genreäni.
T: Se on tämän genren miinus. Ne tekstit pitää usein kaivaa, että ne tajuaa. Hyyrynen laulaa kyllä hyvin halutessaan.
A: Niin laulaa, mutta itselleni ne hyvät tekstit menevät vähän hukkaan. Harmittaa.
T: Siinä mielessä bändiä pitää arvostaa, että ne tuli pinnalle genrellä jolla ei todellakaan pitänyt.
TO: Keikkaenergialtaan tällä hetkellä yksi Suomen kovimpia. Tänä vuonna näin kahdesti ja tuli jutusteltua kitaristi Peksi Olkkosen kanssa myös Kerubissa. Stam1nassa viehättää musiikilliset äärilaidat, välillä kovaa tykistöä ja perään herkkä kertosäe. Nää biisit eivät ole ihan vasurilla soitettavia, taitavia kavereita soittamaan.
A: Tykkään koettaa Stam1naa aina silloin tällöin, että saisiko kunnolla siitä narunpätkästä kiinni. Pakko myöntää, että sen kerran kun olen livenä nähnyt niin kova oli. (Katselin tässä syksyllä kyllä keikkakalenteria, mutta näemmä ulkomailla ovat.)
T: 9,48
A: 8,50
Yyte: 8,12
TO: 9,43
Tasting-rating: 8,88/10
3./10. Eppu Normaali - Hipit Rautaa (Studio etana, 1993)
Ala-aste loppui tämän kappaleen ilmestyessä. Vaikka olin vielä poikanen, tuntui että ymmärsin sanoista jotain. Siitä lähtien tämä on ollut lähelle paras suomalainen rock-kappale.
https://www.youtube.com/watch?v=2VFch6c-0Zk
https://open.spotify.com/track/3dojwCvSg6abfD9Gs4aLDZ
T: Lama-ajan Eppuja. Minä oletan, että tämä on mun ikään juuri oikeanlainen kappale. Elämä tuntui vähän tuollaiselta silloin 1993: yläaste, koulua, loskaa ja harmaata. rahaa ei oikein ollut, murrosikä jne.
A: Tarkistin Last.fm-palvelusta, että edellinen kuuntelu oli ollut tänään klo 20:55. No, pitää palautella mieleen tauon jälkeen... Ei ihan Eppujen paras, mutta lähellä. Oikeassa kanavassa luuttuava kitara, kun soittaisi jotain muuta, niin saisi vielä ainakin kymmenyksen lisää. Tässäkin, kuten Juicessa, sävelmän tunnelma ja teksti kohtaavat akselillaan juuri oikealla kohdalla. "Miks kaikki kaunis on vain vitsiä / onni rihkamaa vain ja kitschiä" on tänään paras rivi yhdessä kertosäkeen lopun ("haudalle laitan kukkasen / ja kukoistavan toivon edes sen") kanssa. Kitarasoolokin on vähän painoton ensimmäisellä puoliskollaan, kummallista Epuille.
Yyte: Tämänkin kappaleen vahvuus on tekstissä ja Eppujen soinnissa. Kuitenkin minun skaalallani tämä on täydelliseksi rock-kappaleeksi hivenen löysä.
A: Itsellekin se "löysyys" on vähän päivästä riippuen plussa tai miinus. Siitä on T:n kanssa juteltukin.
TO: Epuilla on omaan makuun vähän liikaa hulvattomia ralleja. Kuitenkin tämä teos pysyy loppuun asti kasassa. Hienoa tunnelmaa, melankoliaa, sekä A-osa että kertosäe täyttä rautaa, mahtavaa sointia.
Yyte: Olen parin kertaa ollut Eppujen keikalla ja silloin tämä mukavasti "rauhoittaa" välillä.
A: Joo, äsken kun tämä soi Lieksaan ajellessa niin kuulosti pimeyden keskellä kyllä vahvalta.
TO: Tuli Spotifysta perään irinan versio. Ei ollut ihan yhtä hyvä.
T: Se pitäs kieltää.
A: Ei sitä tiedä jos olisi TOP-kahdessa. Kuitenkin T:n suosikkeja.
T: 9,57
A: 9,70
Yyte: 8,58
TO: 9,51
Tasting-rating: 9,34/10
2./10. Marzi Nyman - Solutasolla (Marzi, 2006)
Pidän Suomen parhaana kitaristina. Hahmona mainio. Laulajana ei niin kova, mutta riittävä. Tässä kappaleessa on jotenkin kaikki kohdallaan. Ja rumpalina puoliyllättäen Anssi Nykänen.
https://open.spotify.com/track/0znRrfALu3ysDvesoepB9s
A: Taas vähän levoton komppi. Tässä toimii kuitenkin paljon, paljon paremmin kuin Liekissä. Marzi kurittaa kitaraansa ja muutkin omia instrumenttejaan siihen malliin, ettei kyselemistä jää. Kokonaisuus on miellyttävä ja jykevä samalla aikaa. Marzin laulanta heikoin osa, eikä sekään niin heikkoa ole.
T: Tämä tuntuu siltä, että sävellystä on hiottu yksin jossain saunamökillä monta vuotta. Marzissa on semmosta maanista omistautumista.
TO: Se oli ensikuuntelu, Marzi on ollut mulle lähinnä TV:n hyväntekeväisyyskonserttien jampsteri ja toki muutamissa bändeissä. Mutta ihan positiivinen yllätys. Voisin kuunnella lisää, mikään ei särähtänyt korvaan.
Yyte: Nyt mie hellyn... Aluksi tuli mieleen, että kuuntelin tänä aamuna mm. Soulsettiä, Edward Wesalaa ja Harri Saksalaa. Mutta tämä, alun hienoisesta kakofoniasta kehkeytyi tyylikäs kokonaisuus virtusioteetillä soitettuna.
T: 9,66
A: 9,05
Yyte: 9,23
TO: 8,48
Tasting-rating: 9,10/10
1./10. Topi Sorsakoski & Agents - On Kesäyö (Pop, 1988)
Ei kai tästä paljoa suomalaisemmaksi voi mennä. Käännöskappale, Topin laulu ja Pulliaisen kitara. Mahtava.
https://open.spotify.com/track/5lqs3i63lEnS9cEdHsfy3W
https://www.youtube.com/watch?v=cHNDKeGW7QQ
A: Tiukkaa sointia, Pulliaista ja Topia: tietyllä tavalla "pyhä kolminaisuus". Soi kevyesti mutta etenee kuin se juna raiteillaan ja kiskot laulavat. Takaperoiset kitarat kuulostavat jotenkin kummallisilta aina Agentsin kontekstissa. Oikein hyvä kappale, jonka kuuntelulle talvi on väärä vuodenaika.
T: Topi on varmaan myös mun ikäluokan juttu. Tämä taas kuuluu siihen, kun ajetaan SM-viesteistä kotiin joskus 23.30 Karvion kanavan kohdalla.
TO: Varjojen yö ja Surujen kitara menee edelle, mutta takuuvarma. Kitarat rullaa ja Topi oli Topi.
Yyte: Minä olen taas sitä ikäpolvea, jolle tämä Brian Henderssonin sävellys on Ankin juttu ja siihen verrattuna tämä on hyvin tehty, mutta hieman hätäinen ja nuhainen. Hyvä kuitenkin.
T: Vähän hätäinen tämä kyllä on ja tuota Pulliaisen kaoottista kitarointia voisi olla enemmänkin. Jotenkin tämä on linjassa soitollisesti tuon Marzin kanssa.
T: 9,67
A: 9,50
Yyte: 8,80
TO: 9,12
Tasting-rating: 9,27/10
Raadin TOP-lista:
1. Eppu Normaali - Hipit Rautaa 9,34
2. Topi & Agents - On Kesäyö 9,27
3. Juice Leskinen Grand Slam - Norjalainen Villapaita 9,19
4. Marzi Nyman – Solutasolla 9,10
5. Leevi & the Leavings - Olipa Kerran Ihminen 8,98
6. Pepe & Saimaa - Lyhyenä Hetkenä 8,92
7. Stam1na - Merestä Maalle 8,88
8. J.Karjalainen Electric Sauna - Laura Häkkisen Silmät 8,78
9. Magyar Posse Sudden Death 8,46
10. Liekki – Saattaja 8,39
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti