perjantai 24. elokuuta 2018

Ausculto - Viikon Aivoradio 33/2018

Enslaved – Feathers of Eolh: Pitkästä aikaa Enslavedin pariin. Jotenkin se syksymmällä toimii.

Racer X – Technical Difficulties: Soittotaidon ihannoinnin kulta-aikoihin palataan tällä. Paul Gilbert soitti kitaraa poraan kiinnitetyillä plektroilla ja muuta sellasta perusperus…

Marty Friedman – Self Pollution: Toinen saman sarjan tyyppi. Viime vuoden meininkiä.

Adagio – The Mirror Stage: Onpa muuten kikkailuhevin viikko. Tästä ranskalaista progesinfoniaa.

Jamiroquai – Feel So Good: Astutaan askel kepeämpään maastoon. Jamiroquai lähtee jostain syystä aina.

Pearl Jam – Nothingman: Olenhan minä tämän kuullut, mutta A:n muistuttamana iski paremmin kuin koskaan. Pearl Jam on parhaimmillaan paras.

Survivor – Burning Heart: Minulle tämä on aina ollut parempi kuin Eye of the Tiger.

Foo Fighters – Skin and Bones: Livejä tulee harvoin kuunneltua. Tämä on niistä harvoista live-vedoista aika hyvä. Tämän pystyy itsekin soittamaan kitaralla.kov

The War on Drugs – Red Eyes: Tähän viikonloppuun, syksyyn ja vuoteen 2016 kiteytyvä kappale. Rio ohoi!

Anathema – Pulled Under at 2000 Metres a Second: Kun rumpuja soitetaan kapulat väärin päin ja tällainen pakokauhu saadaan kappaleeseen vangittua, on onnistuttu. Kuunnelkaa rumpufillejä!”
T

Kovaa Rasvaa - Paha Kaiku: Klubilla tänään koettu ja hihamerkin voimin Turku delivered.

Foreseen - Death Injection: Juuri lavalla ja pesee niin kotona kuin naapurissakin.

Immolation - Destructive Currents: Vahvistettu tänään Steelfest 2019 kattaukseen... Maistuu isosti!

Asphyx – Deathhammer: Toinen Steelfest 2019 -kiinnitys ja jo kerran kokeneena voin kertoa että pesee ja linkoaa.

Antimateria - Kun Aukeaa Mysteerit Kuoleman: Kerran livenä koettu ja silloin räjäytti tajunnan kohtuu suvereenisti.

Jorma Kääriäinen, Harri Marstio, Pate Mustajärvi, Topi Sorsakoski - Mä elän vieläkin: Marstio on Kuusaan Joe Cocker tjsp. Raspia on kuitenkin sen verran että kiinnostus säilyy.

Trappist - No Soldier Left Behind: Jos bändin nimi on olutta ja ideana ettei sitä saa hukata missään vaiheessa, niin olemme suuruuden äärellä.

Svalbard - Unpaid Intern: Melodista hardcorea Kanadasta. Lähti muuten hilseet koko kropasta.”
Spinebrain

Fatoumata Diawara - Negue Negue: Persoonalista musiikkia afrikkalaisella otteella.

The Who - I Can See For Miles: CSI Cyber tuli Suomeen. En tiedä onko katsomisen arvoinen, mutta ainakin tunnari kannattaa kuunnella.

Clarence Clemons - CC Angel (live): Isomies ja torvi - tämä svengaa, toivottavasti myös siellä ylhäällä...

Little Feat - Two Trains: Lupauduin kevättalven viikonlopuksi Joensuuhun, sinne päässee kahta junaa käyttäen...

Alice Cooper - Under My Wheels: ...tai omalla autolla.

The Script - Millioinares: iPodin arpomaa työpäivän taustamusiikkia.”
Yyte

Pariisin Kevät - Tuu rokkaa mun tanssilattiaa (mitä sä vaiheilet?): Harvinaisesti soi päässä biisi ilman, että siitä on kuullut kuukausiin nuottiakaan.

Eläkeläiset - Elän humpalla: Eksyttiin jäsen T:n kanssa kuuntelemaan Eläkeläisiä tässä päivänä eräänä. Laitetaan hyvä kiertoon.

Thrice - Come All You Weary: Suositusnosto tännekin.

Marvin Gaye & Tammi Terrell - Ain’t No Mountain High Enough: Tuli mystisellä ”Feelin’ Good”-soittolistalla vastaan tällaisten hahmojen versioimana.

Hurriganes - Bourbon Street: Tuli viime viikonloppuna soiteltua pitkästä aikaa hääkeikka. Vielä pidempi aika oli siitä, kun tämä oli tullut rämpyteltyä. Hauskaa oli!”
A

[embed]https://open.spotify.com/user/auscultocom/playlist/7kUomsFGBC3De8V9mOT2Ve?si=qnUtC4uETEio4MEYg7roZw[/embed]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti