perjantai 15. toukokuuta 2020

Ausculton Aivoradio 20/2020


A

"Paluu Aivoradioon. Tällä kertaa klassikoilla ja kympin biiseillä eikä haahuilulla.

J. Karjalainen Yhtyeineen - Villejä lupiineja

R.E.M. - Man on the Moon 

Billy Idol - Rebel Yell 

Billy Joel - Piano Man

Eagles - Hotel California"


T

"The Treeman - The Magic Man: Tätä rankutettiin niin paljon, että pakkohan se on vielä tännekin laittaa.

Tomahawk - South Paw: Pattonin yhden virityksen tuotoksia tämäkin.

Butthole Surfers - The Shame of Life: Samaan suuntaan kallistuu musiikillisesti tämäkin.

Primus - Too Many Puppies: Les Claypoolilla on omintakeinen tapa soittaa bassoa. 

Faith No More - Stripsearch: Tämähän on sitten legendaarisempaa Pattonia tämä.

Frank Sinatra - After You've Gone: Jazzstandardilistauksen hedelmiä Sinatran esittämänä.

Sons of Apollo - Fall to Ascend: Pohjanmaan retkellä kuunneltiin veljen kanssa uutta progea ja sieltä pölähti vastaan tämä. Melkoinen bändi. Portnoy, Sheehan, Sherinian ja Soto. Kitarakin kulkee.

The Bloody Mallard - Ceremonius Synapses (II): Pohjanmaalta pois ajaessani kuuntelin myös jotain ennenkuulumatonta progelistaa. Sieltä löytyi tämä ja seuraava kappale.

Callooh Callay - Astonishing Flow of Time: Tämä nousi lähinnä porcupinetreemaisen kertosäkeen takia.

Pink Floyd - Comfortably Numb: Soittelin tätä aamulla rummuilla, joten siksi tänne tämä."


Y:

"Green Day - Meet on the Roof: Vihreän päivän kattopippaloissa on kepeä ja positiivinen fiilis. 

Jake Voutilainen - Good Time Loving: Torniolaisen Jake Vuotilaisen musiikkia ja työskentelyä kelpaa kuunnella. Jake hallitsee niin laulun teon, vokalisoinnin kuin kitaroinninkin. 

Herbie Hancock - Both Sides Now: Kun herään aikaisin, varhemmin kuin muut, ja astelen laiturille katsomaan tyventä järven pintaa niin siinä hetkessä on samaa seesteistä tunnelmaa kuin tässä kappaleessa. 

Camel -  Air Born: Brittiläisen progebändin musisointia kommentoidessa voi ottaa käyttöön termejä klassisesta musiikista. Camel on aina hallinnut orkesteroinnin sillä soitinten valinta, niiden käyttö ja balanssi on hienoa kuultavaa. 

Mick Hucknall - Baby What You Want Me to Do: Jostain syystä olen aina ollut heikkona simppeliin peruskomppirockiin. Mick toimi Simple Redin laulajana ja lauluntekijänä neljännesvuosisadan, ja on sen jälkeen pari sooloalbumia julkaissut. 

Uriah Heep - Blind Eye: Byronin ja Hensleyn aikainen Heep se oli jotain. Se oli melodisuudella jalostettua jytää. 

Vasas flora och fauna - Vi borde ha stannat i Brandö: Varhaisnuoruudessani minäkin vietin aikaani Palosaaressa. 

Vesterinen yhtyeineen - Kaikki päättyy hyvin 2020: Kepeästi melodiaa tukevan pianon ja itse melodian myötä ei ole syytä olla uskomatta laulun sanomaa.  Kaikki päättyy hyvin. 

Phish - Leaves: Harmonia oli ensimmäinen sana, joka tuli mieleeni kuunnellessani ensi kertaa tätä kappaletta Phishin uusimmalta albumilta Sigma Oasis. Albumilta, jota ei oltu suunniteltu vielä julkaistavan, mutta koska covid-19 pysäytti keikkailun, niin levyn julkistamista aikaistettiin."


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti