Jason Isbell irtosi vaihtoehtorock/southern rock-yhtye Drive-By Truckersista soolouralle vuonna 2007. Toukokuussa julkaistu Reunions on hänen uransa seitsemäs levy ja neljäs, jossa taustalla kuullaan The 400 Unit-bändiä. Kokoonpanoon kuuluvat kitaraa soittavan ja laulavan johtohahmon lisäksi vaimonsa Amanda Shires (viulu), Sadler Vaden (kitara), Jimbo Heart (basso), Derry DeBorja (koskettimet, haitari) sekä Chad Gamble (rummut).
Tunnelma läpi albumin on eheä. Paljon akustista kitaraa ja Isbellin laulussa sellaista countryvivahdetta, joka varmasti jollain nostaa karvoja pystyyn. Tuotannollisesti materiaali miellyttää allekirjoittanutta tilavassa soinnissaan ja erityisesti pääjehun hienot kitarasoundit ja -soolot ovat melkeinpä parasta, mitä tällä vuodella 2020 on ollut tarjota sillä saralla. Heti neljään ensimmäiseen biisiin mahtuu kaksi ääripäätä tuosta näkökulmasta katsoen: Only Childrenin akustinen näppäilymelodia ja erityisesti Overseas-kappaleen vinguttelu, joka nousi heti omille vuosilistoille. Jälkimmäinen kappale kokonaisuudessaan on levyn paras, jos minulta kysytään. Bändisoitosta pitää mainita myös Amanda Shiresin viulu, joka monessa kappaleessa kääntää veistä sielussa.
Isbell on siinä määrin tietoinen populäärimusiikin historiasta, että on sekvensoinut levyn klassisesti. Alussa esitellään tunnelmat ja jälkimmäisellä puoliskolla niissä vain vellotaan. Tämä voi aiheuttaa sen, että moni biisi tuntuu samalta toisten kanssa, jos levyä kuuntelee ns. puolella korvalla. Sanoihin ja soitantaan kun keskittyy, niin vivahteitakin alkaa kuulla. Ei tässä yhtään sellaista raitaa ole, jotka välttämättä tarvitsisi hypätä yli.
Suomessa tällaiselle musiikille ei paljon kysyntää ole, tähänkään hahmoon ja bändin harvemmin törmää. Omalla kohdalla hyvä, että tuli törmättyä. Vinyylihyllymateriaalia.
https://open.spotify.com/album/5XIafkwTpyvL7jjLJx1xKz?si=cEgkmWb-QQ-0pG_RgggUHg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti