Muistan kuinka tämä kappale oikein kuivasi kurkkua joskus
ala-asteikäisenä, kun se radiossa soi. Inhosin kappaletta oikein tosissani.
Vielä enemmän inhosin sen Anneli Saaristo -versiota, joka oli suomennettu
kivasti nimelle Aina eilinen. Kammoisaa.
Sting osuu minulle usein siksi, ettei useakaan kappale mene
ihan perusrytmissä. En tykkää reggae- ja ska-rytmeistä yhtään, mutta Sting saa
ne naamioitua hyvin piiloon sovitusten sekaan. Stingin bändithän ovat olleet
kautta linjan täynnä alansa aivan maailman huippuja. Näissä kärkenä on Stingin
tapauksessa olleet rumpalit, vähän etukenoiset sellaiset. Tässä nimenomaisessa Manu
Katché, jolla on aivan hullun hieno tatsi ja dynamiikka.
Kappaleessa ei sävel kuitenkaan niin kaunis ole. Ehkä minä
lopulta tykkäänkin siitä soittamisen tasosta tai ehkä vielä täsmällisemmin sen tarkkuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti