”Näittekö miten siisti video, kun se kitaristi just väisti sitä junaa?!”
Tähän tyyliin sitä kavereille jutusteltiin, kun Livin' on the
Edge oli näytetty Hittimittarissa tai muussa vastaavassa.
Living on the Edgea haukuttiin, koska se ”kuulosti liikaa
Aerosmithiltä, joka soittaa Bon Jovia”. Siinä oli ”liikaa pop-elementtejä” ja
se ”ratsasti kliseisesti nuoriin vetoavilla vaaran tunteilla”. Just. Mitäs
uutta tässä on, jos rockin historiaa katsoo? Bändihän osui oikeaan.
Toxic Twins oli elämänsä vedossa ja varmaan vetikin. Bändi
oli iso. Ja teki minusta työtään tyylikkäästi.
Kappaleessa voi olla sen ajan kliseitä, mutta sävellyksenä
se on toimiva. Se sai innoituksensa New Yorkin mellakoista ja sillä kuullaan Steven
Tylerin yläkouluiässä varastamaan bassorumpua siellä kappaleen loppupäässä.
Klassikko. Ihan sama kuinka harkittua poppia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti