Tässä on yksi maailmankaikkeuden kitarasoolokappaleista. Varsinkin tällaisessa NWOBHM-hengessä. Ja tältä Tipton-Downing-parivaljikolta se toki sujuu.
Kappaleessa on oikeastaan kaikki, mistä power metal on ammentanut tuon jälkeen. Omaa kyvykkyyttä korostavat sanat, erilaisia metalliin ja teräkseen liittyviä termejä, tuhoamista, pirun kova perusriffi ja tiukat soolot.
Hard as Iron ei ole mitenkään mykistävä sävellys. Se on vain genressään niin perusasioissa, että se saa joka kertaa hymyilemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti