Armeijavuonna kokee tavallisesti ahaa-elämyksiä monella
elämänalueilla. Minä koin montakin musiikillista elämystä, mutta Blind Guardian
taisi olla kovin herätys. Useampi ihminen hiukan jopa naureskelee minun Blind
Guardian -fanitukselle, mutta aivan suotta. Bändi on kova.
On vaikea laittaa tätä musiikillisesti mihinkään genreen.
Power metalliahan tämäkin on. Mutta musiikki on muuta. Se on thrashia, folkia, progea ja aavistuksen sitä power metalliakin. Taiten tehty kombinaatio joka tapauksessa.
On tunnelmaa, on raskautta, on taitoa ja näinkin vanhaksi
levyksi vielä aika muhkeat soundit. Tässä kappaleessa on jotain uhkaavaa ja raakaa, vaikka sanoituksissa on fantasiateemaa.
Armeijassa tätä tuli kuunneltua hiljaisuuden jälkeen
korvalapuilla. Se olikin hienoa aikaa, kun oli aikaa keskittyä nyansseihin.
Itse asiassa näinhän sitä voisi nytkin tehdä…
Ystäväni kanssa päädymme joka ainut kerta tähän kappaleeseen, ”koska se intro…”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti