Vuonna 2018 Stam1na pääsi
palaamaan mitäänsanomattomuuden suosta. Se tapahtui osittain jo aiemman
Elokuution myötä, mutta nyt ollaan todella kovassa tapauksessa kiinni.
Albumilla on tarina. Se on oikeasti kokonaisuus. Jokaisella kuuntelulla toimii
paremmin.
Itse tarina on vaikuttava
tässä iässä olevalle miehelle. Ainakin minun tapauksessani. Isäni elää vielä,
mutta tulee päivä, jolloin hän ei elä. Tämä käsittelee niitä tuntemuksia, ja
ulosanti tapa on metallimuusikolle ilmeinen. Tässä on kuitenkin syvää tunnetta
mukana.
Kannoin sinut läpi hiljaisen
huoneen on elämän loppumisen konkreettinen seremonia ja työ, jonka varsinkin
vainajan poika joutuu Suomessa suorittamaan. Vaikkei ole kovin uskonnollinen,
se seremonia on juhlava ja koskettava.
Tämä lienee lähes uusimpia kappaleita tällä listalla, mutta itselleni se osuu oikeisiin hermosäikeisiin. Tämä myös kuulostaa alkuaikojen Stam1nalta ja sekös passaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti