Nauhoitettu: 2004
Julkaistu: 23.2.2005
Levy-yhtiö: Mercury / Universal
Suomen listan 4.
Korpin jälkeinen levy on huomattavasti edeltäjäänsä pidempi teos. Mutta jo aiemmin tutuksi tullutta, lapsellisuuteenkin taipuvaa tematiikkaa oli ripoteltu niin kansiin kuin teksteihin. Tällainen lapsen sinisilmäisyys ja vilpittömyys viestii jotain samaa kuin Kasevassa oli aikoinaan kuultavissa.
Kappalemäärän takia hiukan hajanaiseksi jäävä albumi sisältää muutaman todellisen helmen, paljon hyvää ja pari heikompaa hetkeä. Lähes pianovetoinen Jäljet on minimalistisen musiikin helmi. Nimibiisi taas lainaa tunnelmansa Kuusamoon-biisistä. Lyriikat ovat liekkimäisiä. Niitä ei tosin kovin helposti tämän levyn kappaleisiin netistä löydy.
"Usein puhutaan basisti-rumpali-duosta, mutta tämän bändin sydän on basisti-kiippari."
Bändi soittaa niin pirun tanakasti, että ei sitä voi olla ihailematta. Usein puhutaan basisti-rumpali-duosta, mutta tämän bändin sydän on basisti-kiippari. Kitaristi-laulaja Janne Kuuselasta on paha sanoa, onko hän taitava soittaja vai ei. Taitava säveltäjä hän joka tapauksessa on.
Kitarapuolellakin on entistä enemmän efektiä, joka kertoo uusien ovien tai kurkottelusta. Musiikin joukkoon on heitelty jopa pieni ripaus progea Kaikki soittimet on eroteltu miksausvaiheessa toisistaan hienosti. Soundit ovat muutenkin häiritsemättömät.
Syksyinen levy tunnelmaltaan. Ruskaa, vesisadetta ja selkeitä soundeja. Jos joskus kaipaa tanakkaa bassotaajuksien toistoa niin tämän levyn parissa kyllä.
PARHAAT HETKET
Jäljet – Minimalistisen musiikin helmi.
Rajan Piirsin Taa – Lokakuista kuusimetsää ja alijäähtynyttä vettä.
EI LÄHDE
Saarelaiset – Yhdentekevä rallattelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti