perjantai 12. kesäkuuta 2020

Viikon Aivoradio 24/2020



YYTE:

Rodrigo y Gabriela & C.U.B.A - Hanuman: Olen jo pidempään ihaillut meksikolaisten Rodrigo Sanchezin ja Gabriela Quintero virtuoosimaista musisointia akustisin kitaroin. Kun tähän vielä lisätään C.U.B.A:n myötä orkesterin omat höystöt, niin herkkusoppa on valmis nautittavaksi.  
Martin Fabricius Trio - Earth Song: Tällainen musiikki sopi hyvin Lapin loman aamuihin. Kaunis, rauhallinen maisema ja levollinen herääminen uuteen päivän - ihan hissukseen.  
Willie Nile - Run Free: Muutaman vuoden tauon jälkeen olen löytänyt juoksemisen ilon.  Willie Nile on lauluntekijä, jonka ura on kestänyt jo 40 vuotta, debyytti julkaistiin 1980. Alussa levytystahti oli kuitenkin verkkaista, sillä levyjä on nyt julkaistu 14, joista puolet tällä vuosikymmenellä.  
Fish on Friday - Life in Towns: Belgialaisen yhtyeen uusimmalla albumilla, Black Rain, vierailee Alan Parsons ja vaikutus on kuultavissa.  
John Wetton - Rendezvous 6:02 : John ehti urallaan olla monessa mukana.  Listalta löytyy mm King Crimson, Roxy Music, Asia, Wishbone Ash.. ja ehti hän sooloillakin. 
Andy Mackay & Phil Manzanera - Song For Europe: Originaali on yksi Roxy Music klassikoista ja tyylikäs on tämäkin versio.  Andy ja Philhän olivat yhtyeen jäseniä sen menestysvuosina. 
Pretty Things - To Build A Wall: Yhtyeen solisti kuoli 15.5 tänä vuonna 75 vuoden iässä kaaduttuaan polkupyörällä. Hänen lonkkansa jouduttiin leikkaamaan ja tästä leikkauksesta aiheutui vakavia komplikaatioita.  Pretty Things lopetti keikkailun joulukuussa 2018 ja on sen jälkeen työstänyt uutta akustista albumia, jolta nyt lohkaistiin kahden kappaleen single. R.I.P Phil and thank You for the music.  
Rush - Entre Nous: Permanent Waves albumin julkaisusta on 40 vuotta ja niinpä yhtye (tai levy-yhtiönsä) julkaisi sen uudelleen juhlaversiona.  
Neil Young - Try: Taas Niilo pukkaa uutta.

A:

Larkin Poe - Self Made Man (albumi): Viime viikolla pölähti Youtube-suosituksista Larkin Poe-siskosten covervideoita. Veivät mennessään musikaalisuudellaan ja pakottamattomalla otteellaan. Kuin sattumalta tänään julkaisivat uuden levyn, jota en ole vielä itsekään kuunnellut. Laitetaanpa soimaan!


T:

Deep Purple - You Keep on Moving: Bolinin ja Coverdalen aikaista Purplea. On se erilaista, mutta ei kaikilta osin paskaa. 
Marillion - Under the Sun: Kauan olen Marillionin Radiationia hehkuttanut ja nyt vasta tajusin, että ankeilla soundeilla tehty levy on remasteroitu 2013. Nythän tämä vasta alkaakin kulkea. 
The Holy - Fanfare III: Suosituslistan kummakamaa. Jos tykkää Oranssi Pazuzusta ja Killing Jokesta, niin mikseipä tästäkin. Jumitusta. 
Black Sabbath - Children of the Sea: Diohan on kova jätkä. 
Nightwish - Stargazers: Hellyttävän amatöörimäiseltä kuulosti Oceanborn, ja juuri siksi aika mukavaltakin. Ei ole iskut ihan just siellä, mutta tämä on minulle aidompaa Nightwishiä kuin nykyinen. 
Django Reinhardt - Oh Lady Be Good: Viikon jazzstandardi Djangon rämpyttelemänä.  
Type O Negative - Love You To Death: Tämä oli top200-listalla, joten kelpaa se Aivoradioonkin. 
Týr - Ten Wild Dogs: Týr on jännä viikinkimetallibändi. Se ei ole niin metallia eikä niin viikinkiäkään, mutta laadukasta se on. 
Shawn Lane - The Way It Has To Be: Tässä oli sellainen vuosituhannen vaihteen progekuulaus. Aamuinen kitaratunnelmointibiisi. 
Mile Marker Zero - 2020: Tämä tuli joltain progelistalta. Tämä se taas kuulostaa 1990-luvun Dream Theaterin paremmilta rock-biiseiltä. Jotenkin nostalginen fiilis tuli tästäkin. Hyvin rullaa.


Spinebrain:

On Thorns I Lay - Cosmic Silence: This Greek death doom band surprised me with the latest full length: consistent and great quality doom from start till finish. Fans of melodic death doom will enjoy this release for sure. 
Lionsbreath - Summer's Over: Don't get fooled by the name: summer has just started and you can enjoy this release having guest vocals from ex-Wildernessking vocalist Keenan Oakes. Lionsbreath is the brainchild of Pieter Jordaan from South Africa. Keenas describes the music as follows in his post :"It sits somewhere between Mastodon and Ash Borer, with post-rock sprinkles here and there, and a Neurosis sensibility". Interested? Press play and enjoy the ride. 
Alestorm - Fannybaws: Alestorm has received some great praise on their latest album. Their pirate metal is funny, contagious and making metal not so serious in this contemporary pandemic and protest-driven world. Crack open a beer, sit back and let these pirates make you smile. Yarrr!!!
Finntroll - Blodsvept: Finntroll ilmoitti julkaisevansa uutta musiikkia tämän vuoden puolella, erittäin odotettu tiedote. Viime aikoina olen pyöritellyt heidän peikkometalliaan enemmänkin ja innostunut kovasti. Mieleen ovat palautuneet kaikki muistot kymmenien vuosien takaa kun aikanaan Jaktens Tid levyn kautta törmäsin bändiin. 
Ensiferum - Rum, Women & Victory: Ensiferum palaa myöskin levytyskantaan ja uusi levy Thalassic julkaistaan heinäkuun 10. päivä. Bändiä voimistaa kiippareiden takana Pekka Montin, joka tuo äännellään lisää kontrastia ja syvyyttä ilmaisuun. Sinkkubiisi on enemmänkin bailubiisi, mutta tulevaisuus näyttää miten koko levynmitta maistuu. 
Kamara - Vallan Huoneissa: En ollut aikaisemmin tutustunut bändin tuotantoon, vaikka olenkin rumpali Jaakon kanssa hengaillut samassa porukassa saksalaisessa käsipallohallissa viime vuonna Keep It True-festareilla. Bändi on julkaissut uuden EP:n parisen kuukautta sitten ja tämä mielyttänee mm. Stam1nan ja Timo Rautiaisen faneja. Materiaali on monipuolista suomeksi laulettu hevimetallia sen enempää tai vähempää sitä ruotimatta. Kannattaa ottaa tuotanto haltuun mikäli EP:n jälkeen jää nälkä. 
Death Courier - Mourning Ecstacy: Another Greek band founded back in 1987 comes back with a revenge! Death Courier is true to old school death metal roots and delivers an album full of straightforward death metal. Recommended for fans of Vader, Nunslaughter and Deceased among others. 
Front - Antichrist Militia: Lahdesta kajahtaa, nimittäin muutakin kuin Lahden Erikoisolutta. Front tarjoilee neljän vuoden levytystauon jälkeen Extended Playn eli minialbumin verran räkäistä ja äkäistä deathrässiä. Tämä lähtee allekirjoittaneelle kuin se turboahdettu telkkä pöntöstä. 
One Desire - Killer Queen: AOR rintamalta on paljon uutta: mm. One Desire tarjoilee uudella albumilla hienoja stemmoja, hyvin tuotettua ja tehtyä musiikkia. Tämä maistuu varmasti hyvälle baarikansalle, joka on nyt parisen viikkoa istunut aamusta iltaan terassilla koronarajoitusten hieman hellitettyä. Andre Linman on varmasti todistanut kykynsä lopullisesti tämän levyn myötä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti