perjantai 26. kesäkuuta 2020

Viikon Aivoradio 26/2020


T

Goldfrapp - Lovely Head: Jotenkin on mahdotonta uskoa, miten tällaiset soundit on keksitty jo vuonna 2000? 
Cynic - True Hallucination Speak: Kaikkien djent-bändien esi-isä, jolle ne kaikki edelleen saavat kumartaa ja syvään. 
UNKLE - Reign: UNKLE jää suotta unhoon usein, vaikkei siellä kauheasti ole huonoja levyjä. Tämäkin kappale vuodelta 2003 ja toimii! 
Zero Hour - Stratagem: Nauhaton basso raikaa ja outoja rytmejä täynnä. Armeijan jälkeisessä "kaikki musiikki tänne nyt" -huumassa ostettua. 
Riverside - Acid Rain: Riversiden äänimaailma hivelee aina. 
Rufus Wainwright - Who Are You New York?: Rufus on enemmän bändiartisti, mutta tämä äidilleen osoittama pianolevykin osoittaa hyviä hetkiä. 
Vulture Industries - Deeper: Random-biisi jostain. 
Billie Holiday - The Man I Love: Viikon jazzstandardi sinne päin laulettuna. 
Type O Negative - Anesthesia: Viikon top200-biisejä. Menee tämä kesälläkin. 
Tomahawk - Sun Dance: Pattonin inkkarimusiikkia. Mukavia rytmejä.


SPINEBRAIN

Violent Hammer - Riders Of The Wasteland: Ulkomaisen median suosittelemana törmäsin tähän Kuusamon ylpeyteen tällä viikolla. Death metal-piireissä kuuluista "mätä" termi sopii hyvin bändiin ja koko levyllinen on sitä itseään: kovaa mätää suoraan sieltä kaivon pohjalta. Vahva suositus alan harrastajille. 
King Witch - Body Of Light: I think it was an email on this release that caught my attention and I decided to check them out. Strong heavy doom vibe going on here and the female vocals remind of Jex Thoth...in a good way. The entire album is worth listening if you liked this tune. 
Purtenance - Under the Pyre of Enlightenment: Nokian death metal -ylpeys ei hyydy vaan jatkaa laulajan vaihdoksen jälkeen lanaamista juhlien ensi vuonna 30-vuotista taivaltaan. Suomalaistunut nepalilaisvokalisti Aabeg tarjoaa hieman erilaista ulosantia ja vie levyä hieman doomimpaan suuntaan... toki voi olla tarkoituksellista. Koko levy tilattavissa nyt Xtreem Musicin kautta. 
Convulse - The Summoning: Convulse lyö tiskiin oman vastineensa myöskin Nokialta uudella sinkullaan. Bändi juhlii tänä vuonna 30-vuotista uraansa, joten kun koronarajoitukset ovat purettu on hyvin mahdollista että bändi nousee jälleen lavoille ehkä spessusettilistalla. 
Falconer - Desert Dreams: Falconer lopettaa uransa tähän levyyn saatesanoilla: "Emme halunneet julkaista vaan OK-levyä ja julkaista ehkä sen uramme parhaimman levyn joutsenlauluna kun suuntaamme kohti uusia projekteja." Levy on julkaistu vasta tänään, joten aika näyttää onko kyseessä tosiaan se kruunun jalokivi. 
Mantar - Ghost Highway: Saksalainen power duo ei hyydy, vaan vie ilmaisuaan uusimmalla täyspitkällä enemmän post-punk sävytteiseen suuntaan ja noudattaa Keep It Short and Simple-periaatetta. Livekunnon nähneenä voin todeta että hauska "Yhtä paljon energiaa kuin 100 energiapatukassa"-anekdootti Last.Fm sivustolla on totta. 
Ormskrik - Occultness: This Norwegian blackened thrash band comes out of nowhere and floors me with their debut album. If you are a fan of straightforward, fast and nasty tunes then this is right up your alley. 
Ross the Boss - Denied by the cross: Ex-Manowar guitarist Ross The Boss is back with vengeance. The new album is his fourth offering since forming the band in 2006 and while natural Manowar references are clear, the musical output is somewhere between US Power Metal and traditional heavy metal. 
The Devil's Trade - Dead Sister: Another collision with a band that I have never heard of in Season of Mist newsletter. The result is nothing sort of amazing featuring mellow vocals from Hungarian artist David Mako. I would say this song is best when listened at the cottage with fire roaring in the fireplace and a cold craft beer or single malt in your hand.

YYTE

Band of Friends - Leap of Faith: Band of Friends on Rory Gallagherin kanssa soittaneen basisti  Gerry McAvoyn perustama yhtye, joka haluaa musiikillaan kunnioittaa Roryn elämää ja musiikkia.  
Tomas Ledin - Stanna: Tomas on minulle ruotsalaisartistien huippua. Karisma ja kappaleittensa tulkinta sen aikaansaavat. Iskelmä, pop ja rock kaikki sujuu tyylikkäästi ja Tomas-laadulla.  
Steve Howe Trio - He Ain’t Heavy, He’s My Brother: Kelly Gordon levytti originaalin 1969, samana vuonna Hollies nosti sen hitiksi ja vuonna 2010 Steve Howe trio otti sen käsittelyynsä.  Entisen Yes-kitaristin lisäksi triossa musisoivat poikansa Dylan rummuissa sekä Ross Stanley iloisesti hammondilla.  
Steve Howe Trio - Tune Up: Laitanpa samalta triolta toisenkin ja aivan toisenlaisen kappaleen.  
Unitopia - More Than a Dream:  Tyylikästä, melodista aussiprogea yhtyeen debyyttialbumilta vuonna 2005.  
The Haggis Horns - Haggis Express: Kelpo torvimusiikkia 
Indy Angel - Unlived Lives: Särön ja seesteisen kuulakkuuden toimivaa synergiaa.  
Woods - Where Do You Go When You Dream?: Wikipedia määrittelee yhtyeen genren folkrockiksi.  Minä määrittelisin sen musiikiksi.  
Anderson/Stolt - Chase and Harmony: Ruotsalaisen kitaristi Roine Stoltin ja Yes-legenda Jon Andersonin yhdistynyttä luomisvoimaa.  
Tom Fogerty - Sweet Things to Come: Sen verran paljon puhetta ollut viime aikoina John Fogertystä, joten laitanpa eetteriin yhden vuonna 1990 edesmenneen isoveljensä Tomin kappaleen.


A:

Bob Dylan - Key West (Philosopher Pirate): Dylanin uusi oli sittenkin aika hyvä. Tämän raidan tunnelma oli poikkeava.  
John Legend - Conversations in the Dark: Toinen tämän vuoden biisi. Levy ei kokonaisuutena aivan äärettömän kovalta vaikuttanut, mutta tämän tunnelmassa oli jotain hyvää. 
Dynamo - Sade: Joensuulaisrokkareiden uusi single. 
Pääkköset - Eläinrääkkäystä: Obskuurimpi 80-luvun nosto. 
Riki Sorsa - Haaveissa vainko oot mun: Taannoin soitettiin Tuovisen Markon kanssa keikka, jonka avausnumero tämä oli. "Omistettu elävälle musiikille kevään korona-aikaan."


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti