tiistai 1. syyskuuta 2020

Metallimusiikin olemus – 78. Folk-ukko syntikoiden maailmassa



JETHRO TULL - THE BROADSWORD AND THE BEAST (1982) 

Menestysalbumi Thick as a Brickin (1971) jälkeen tapahtui paljon. Päämies Ian Anderson alkoi 1970-luvun loppupuolella ajan hengen mukaan innostua folk rockista ja varsinaiset proge-elementit vähenivät. Myös soitinkatraaseen alkoi tippua elektronisia elementtejä ja syntetisaattoreita. Yhtyettä kiusasivat myös jäsenten henkilökohtaiset ongelmat avioelämästä terveyteen. 

The Broadsword and The Beast –albumia edelsi vuonna 1980 ilmestynyt A-albumi, joka oli käytännössä Andersonin soololevy, mutta levy-yhtiö julkaisi sen Jethro Tull -nimellä. Siitä pahus vieköön vain annettiin lehdistötiedote, jossa kerrottiin virheellisesti bändin muiden jäsenten saaneen potkut bändistä, vaikka käytännössä he olivat omista syistään muissa hommissa. He kuitenkin sen verran suuttuivat, etteivät enää palanneet mukaan. 

TBATB:llä kuuluvat vieläkin elektroniset vaikutteet, mutta myös aikaisempien levyjen folk palasi mukaan. Uusiksi jäseniksi yhtyeeseen olivat liittyneet rumpali Gerry Conway ja kosketinsoittaja Peter John-Vettesse. Tällä porukalla alettiin kasata albumia, jota Ian Anderson on toistuvasti pitänyt bändin parhaana. Sillä on ehyitä kappaleita, ja heti enemmän sellainen hyvä kasarifiilis. 

Albumin metallikytkökset on ehkä hiukan vähissä, mutta sen teema viikinkiaiheen ympärillä on tietysti nähty useankin metallibändin aihealueena. Ja juuri tähän viitaten suomalainen Turisaskin on kyseiseltä levyltä Broadswordia coveroinut. Myös Genesis-kitaristi Steve Hackett pitää albumia yhtenä lempilevynään. 

Broadswordin tässä voi helposti myös esimerkkinä antaa. Sehän kuulostaa AOR-musiikilta heti valmiiksi.





Kuva: jethrotull.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti