Näytetään tekstit, joissa on tunniste alternative metal. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste alternative metal. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. syyskuuta 2018

Toomion TOP200-biisit: 180. Deftones - Minerva

Minerva on roomalaisten mukaan sodankäynnin ja viisauden, mutta myös käsityötaidon ja taiteen jumalatar. Se on myös Deftonesin ensimmäisen kappaleen nimi. Siis minun muistille ensimmäisen.

Aavikolla kuvattu video on jollain tapaa hienosti tehty. Siihen ehkä vaikutti kuvaussessioiden aikana ongelmia aiheuttanut hiekka. Hieno hiekka kun harvoin koneiden kanssa toimii.

Deftonesin laulajan Chino Morenon ääni on vangitseva. Häilyvä ja aaltoileva laulutapa ison miehen esittämänä pitää ottessaan. Vaihtoehtorokkia tai -metallia normaalisti esittävä Deftones on tämän kappaleen aikana vähän poikkeavilla shoegaze-linjoilla.

Sanoitus ylistää minun käsittääkseni naisia tai naista noin yleensä. Sanat eivät tässä ole minulle se juttu, vaan hyvin videoon hitsattu tunnelma. Soundit ovat suttuiset, ja miksaus outo. Aina joutuu volumea lisäämään. Kitarat ulvovat hienosti ja kliinit kitarapätkät ovat yksinkertaisia, mutta toimivia.

Tämä sijoittuu omassa elämässä aikaan, jossa elämä häilyi, kuten Chinon ääni.

[embed]https://www.youtube.com/watch?v=mLa0-sQg1YM[/embed]

[embed]https://open.spotify.com/track/1gzWd0ILFaCoHUfQSkCIvl?si=angAqnpZQA-lsv48zEExlA[/embed]

perjantai 8. tammikuuta 2016

TOOMION TOP100: 37. Amorphis -Tuonela

Tuottaja: Simon Eferney
Nauhoitettu: 1998
Julkaistu: 29.3.1999
Levy-yhtiö: Relapse

Suomen listan 8. Myynyt yli 10 000 kappaletta USA:ssa.

SINGLET
- Divinity

Tämä albumi ilmestyi pari viikkoa ennemmin kuin allekirjoittaneen piti lähteä armeijaan. Useana viikonloppuvapaana tuli käytyä kaverin luona, jonka huoneen pöydällä tämä lepäsi. Meni pitkään ennen kuin päätin albumin ottaa tarkempaan kuunteluun.

Toki Amorphiksesta oli kuuntelujälkiä jo Tales From The Thousand Lakesin ajoilta, mutta bändiä ei vaan jaksanut kuunnella ennen Tuonelaa. Levy oli lisäksi maanlaajuisesti pieni menestys, ja taisi olla sitä vähäisesti myös maailmalla. Ainakin muistan elävästi intin punkassa luetun Soundin kertomuksen Amorphiksen Jenkkikiertueesta.

"Tuonelan musiikki ei ole ehkä ihan metallia siinä mielessä kuin yleisesti luullaan."



Tuonelan musiikki ei ole ehkä ihan metallia siinä mielessä kuin yleisesti luullaan. Pasi Koskinen oli vielä vedossa ja keskitemmon syndrooma ei ollut vielä saavuttanut Esa Holopaista. Oman ja todella merkittävän lisänsä levylle tuo Sakari Kukko puhallinhässäköillään. Kansissakin on eleganttia syvyyttä. Kalevala on läsnä, mutta ei pääteemana. Biisit edellä on lähdetty liikenteeseen.

Soundit istuvat sävellyksiin hyvin. Tuottaja on osannut asiansa, sillä huilut, pillit ja muut urut tuntuvat kuuluvan biiseihin alusta lähtien. Ei niin, että jotain on ollut pakko lisätä. Delay-kitaroita on ja välillä pahaa laulua, jonka taitaa pääosin hoitaa Tomi Koivusaari. Jopa tuplabasareita voi paikka paikoin löytää.

Pidän Koskista erittäin kovana tulkitsijana. Ääni istui Amorphikseen mainiosti. Siinä on pikkuisen sellaista kärtsymäistä nasaalia, jopa grungea. Silti se sopii menoon oikein hyvin. Varsinkin Tuonelalle, joka on enemmänkin raskasta rokkia kuin metallia. Koskisen pojan laulu on yllättävää ja luonnollista. Miehen nykyisiin aatteisiin ja muihin edesottamuksiin en ota kantaa, vaan pelkästään mieheen muusikkona. Vaikkei nykyisessä Tomi Joutsenessakaan vikaa varsinaisesti ole, on hänen äänensä liian geneerinen vedotakseen minuun.

Rumpu- ja basarisoundeissa olisi nykykorvalla vähän toivomisen varaa. Kitarasoundi on ihan hyvä, mutta munaa vaatisi pikkuisen sekin. Koskettimisssa ja puhaltimissa ei ole vikaa. Olisiko tässä re-masteroinnin paikka.

Minulle tämä soi puintiaikaan elokuussa, iltojen jo viiletessä. Ruskasta ei vielä jälkeä, mutta kesä on jättämässä hyvästejä. Traktorin kopissa tuli aiemminkin kuunneltua. Siihen aika harvoilla tosin on nykyään mahdollisuutta.

PARHAAT HETKET
Rusty Moon
- Huiluliidi ja kalevalainen tempo ovat sitä Amorphista, jota itse mielelläni kuuntelisin nykyäänkin.

EI LÄHDE
Greed – Pahemmin muriseva kappale. Ei istu muuhun kokonaisuuteen.


https://open.spotify.com/album/3S8ufW2zhbCVsShF4FhURR

tiistai 29. joulukuuta 2015

TOOMION TOP100: 38. APerfect Circle - eMOTIVe

Tuottaja: Billy Howerdel, Maynard James Keenan
Nauhoitettu: 2004
Julkaistu: 1.11.2004
Levy-yhtiö: Virgin

USA:n listalla sijalla 2.

SINGLET
- Imagine
- Passive


Maynard James Keenan tuntui aikanaan hyvin oudolta tyypiltä. Jopa jollain tasolla pelottavalta. Samaan bändiin kun lyödään vielä Billy Howerdel ja Smashing Pumpkinsin Iha, niin joha!

Tämän albumin parissa tuli aikoinaan vietettyä lopputyön editointia. Se oli videomuotoinen ja siihen aikaan renderöintiajat olivat pikkuisen pidempiä kuin näinä valonnopeusaikoina. Tässä meni siis melkein kymmenen vuotta, että levyn löysin uudelleen. Ainakin lähelle.

Bändin auktoriteetteja vastustava pohjasoundi kuuluu läpi kaikissa kappaleissa. Monessa kappaleessa tulee oikeasti mietittyä biisin suhdetta alkuperäiseen kappaleeseen. Kovin harva kappaleista kuulostaa kovinkaan paljon alkuperäiseltä. Harvalta bändiltä onnistuu coverin tekeminen, niin, että se kuulostaa enemmän omalta biisiltä kuin kopiolta jostain toisesta. Coverointi pelkällä "soitetaan se säröllä"-tyylillä on yhtä uskottavaa kuin nimmarin väärentäminen hiilikopiopaperilla.

Levy on täynnä mystisiä ja teollisia soundeja. Ja tämä korostuu itseni kohdalla, koska minulla kosketinsoittajana on aina asunut sisälläni pienen lehmän lisäksi myös pieni konemusiikin ystävä. Samoin James Ihan omaperäinen kitarankidutus on aina maistunut. Onhan ilman sitä tehdyt Smashing Pumpkins-biisit vähän laimeita.

"Eikä lie ihan sattuma, että albumi sattui ilmestymään vuoden 2004 USA:n pressanvaalien kanssa yhtä aikaa."



Biisivalinnatkin ovat kutkuttavia. Ei liian tuttuja biisejä, mutta muutama superhitti kuten John Lennonin Imagine ja Marvin Gayen What’s Going On. Näissäkin kappaleissa on yhteiskuntakriittisyyttä mukana. Jonkun kappaleen olisi voinut poiskin jättää, mutta pääasiassa tavara on hyvää. Eikä lie ihan sattuma, että albumi sattui ilmestymään vuoden 2004 USA:n pressanvaalien kanssa yhtä aikaa.

Tätä kuunnellaan baarissa tai kahvilassa kuulokkeet päässä. Katsellen ikkunasta joulukiireissään loskassa kulkevia ihmisiä. Siihen tämä on paikallaan.

PARHAAT HETKET
Imagine – Koska alkuperäinenkin sävellys on niin hyvä.
Let’s Have a War – Menevä pätkä asiallisilla sanoituksilla.
Fiddle and The Drum – Jouluinen kappale komeasti sovitetuin lauluharmonioineen.

EI LÄHDE

Counting Bodies Like Sheeps To The Rhythm of The War Drums – Oman kappaleen uudelleenversiointi ei vain oikein onnistu samaan tapaan kuin edellisten.


https://open.spotify.com/album/2UAin9VEGxiZRfe9Q7SKg4

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Toomion TOP100:77. Faith No More - Album of the Year

Tuottaja: Roli Mosimann, Billy Gould
Nauhoitettu: 1996-1997
Julkaistu: 3.6.1997
Levy-yhtiö: Slash

Suomen albumilistan 4., UK:n 7. ja USA:n 40.

SINGLET
Ashes to Ashes
Last Cup of Sorrow
Stripsearch

Enpä tiedä oliko levyn nimi ennuste ja miten lopulta kävi, mutta ei olisi ollut huono valinta.

Tämä levy on ehkäpä ehjin FNM-levy. Hurjasti lähtee Collisionilla ja jatkuu Stripsearchilla. Ei ole huono alku. Biisit ovat hyviä ja niissä on hyviä hyppyjä. Ei liian sekavia taidepläjäyksiä vaan tarttuvia vaihtoehtobiisejä. Sen verran pelaavat samalla puolella joka osa-alueella, jotta jälkeä syntyy.

Mike Patton tietää jo mitä haluaa, ja käyttää ääntään laadukkaasti. Megafoni-soundia olen tosin aina inhonnut, ja sen ruumiillistuma Patton taitaa olla. Koko bändi säestää mukavasti. Roddy Bottumin kosketintouhuissa on smoothia tyylikkyyttä. Hän täydentää, mutta ei vie pääosaa esityksestä, joka usein on juuri vokalistin heiniä.

"Kun on riittävästi rohkeutta, voi kappaleita viedä pelkällä rumpukompilla ja laululla."


Yleiskuva FNM:stä on varmasti sekava ja taiteellinen, mutta kun on riittävästi rohkeutta, voi kappaleita viedä pelkällä rumpukompilla ja laululla. Toki se vaatii myös taitavan ja ketäänpelkäämättömän laulajan. Miettikääpä biisejä ilman Pattonin laulua. Kyllä pohjat ovat hyvin simppelit ja luottoa pelkistykseen on paljon.

Levyä kuunnellaan GTI-Golfissa välillä Utti-Alavus, kun vauhtia on aivan liikaa. Vuosi mielellään 1999.

PARHAAT HETKET
Stripsearch – Ensikerran nähnyt MTV:llä videon kera ja onhan se kova kaikessa rauhallisuudessaan.
Got That Feeling – Täydellinen vastakohta Stripsearchille.

EI LÄHDE
Naked in Front of the Computer – Juuri niin hyvä kuin nimi antaa olettaa.

https://open.spotify.com/album/15eiCGvldXlDbIz9ZQLmw6

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Toomion TOP100: 78. Sara - Kromi

Tuottaja: Ari Laurila, Sara
Nauhoitettu: 2001
Julkaistu: 2002
Levy-yhtiö: Kråklund Rekords

Alunperin inhosin Saraa. Se oli hiukan teennäinen bändi Kaskisista. Koittivat keksiä suomalaisia sanoituksia, jotka kuulostavat englannilta. Pöh.

Sitten kuulin Saattueen, tykästyin ja sitä kautta sotkeuduin Kromiin. Saattue kuulostaa nykyään millenium-soundeissaan huvittavalta, mutta Kromi on kestänyt aikaa hyvin.

"Paljon on Toolia, vähän Deftonesia, mutta eniten se kuulostaa itseltään."


Musiikkityyli on määrittelemätöntä metallin ja vaihtoehtorockin välimailla harhailevaa synkistelyä. Paljon on Toolia, vähän Deftonesia, mutta eniten se kuulostaa itseltään.  Suomalaiselta vaihtoehtometallilta. Riffit ja laulumelodiat ovat hyvin kaukana tavanomaisista ja varsinkin tavanomaisista suomalaisista. Kromia ei varmaankaan ole liiemmin mietitty. Kaikki vain on. Todella hienoja sovituksellisia oivalluksia levyllä silti on. Esim. Kooman jousisovitukset.

On bändejä, joista voi sanoa millaiset biisien nimet heille sopii. Tämän levyn kappalelistasta voi nähdä, että usein liikutaan kylmissä ja elottomissa kaupunkilähiöissä.

"Ruosteen ruman peiton,
Illan viileän verhot,
Kaiken alta hohtaa kromi"
- Kromisade


Kitarasoundi on aikalaistensa tapaan raskasta surinaa. Soundit muutenkin. Silti on todella hienoja sovituksellisia oivalluksia levyllä silti on. Esim. Kooman jousisovitukset. Jorma Korhonen oli taiteilija isolla T:llä ennenkuin muutti nimensä Joaksi. Okei, on sitä vieläkin. Jorma vain soi paremmin.

Tätä voi kuunnella pakkassäässä matkalla Seinäjoelle.

PARHAAT HETKET
KSK - Mahtava varhaisaikuisen kuvaus siitä, kun tavallaan alkaa omasta mielestään katselemaan maailmaa ulkopuolelta.

EI LÄHDE
Pinta – melodia on niin vaikea, se ei oikein vie minnekään.

https://open.spotify.com/album/5BjQE4XkXFUvaIAmAsFO8G