COVEN – WITCHCRAFT DESTROYS MINDS & REAPS SOULS (1969)
Psykedeelinen ajanjakso sai aikaan happoista musiikkia. Nuoriso halusi kokeilla erilaisten raja-aitojen kestävyyttä. Usein käytiin sävellyksellisillä ja elintapaisilla vierailuilla. Coven otti eri kulman ollen ensimmäisiä yhtyeitä, joka lähti kokonaisvaltaisesti kaveeraamaan Vanhan Vihulaisen kanssa.
Jinx Dawson ei ollut hippiliikkeen ulkonäkökriteereistä tietääkseenkään, vaan valitsi mieluummin seksistisen ja nahkaan pukeutuvan olemuksen. Jinxin ulkonäkö ei kuitenkaan yhtään vähentänyt hänen laulutaitojaan. Varsin voimakas ääni tuo mieleen naispuoleisen Ronnie James Dion. Oliko Jinx sitten bändin pää, sitä en tiedä, mutta vaaleana naisena hän tietysti erottui porukasta.
Bändi halusi tehdä tarkoituksella pimeän puolen musiikkia. Kaikki albumin kappaleet on nimetty tavalla, joka tulee tutummaksi vasta Norjan heittäydyttyä mustan metallin mekaksi. Yhtye ei tahtonut pahaa, mutta oli hyvin kiinnostunut pimeän puolen vetovoimasta. Pimeä puoli ei vallitsevan kulttuurin puolella ollut vielä kovassa huudossa ja bändiä jopa pelättiin. Coven teki esiintymisistäänkin eräänlaisia okkultistisia messuja, kuten tekee vaikka Batushka nykybändeistä.
Kun albumi Witchcraft Destroys Minds & Reaps Souls ilmestyi vuonna 1969, oli se jonkinlainen menestys. Kansitaiteessa näkyivät kaikki nykyäänkin tunnetut metallisymbolit kuten pääkallot, ylösalaisin olevat ristit, mustat vaatteet ja alttarit. Myös pukinmerkki (sign of the horns) oli ensi kertaa musiikin historiassa esillä kuvaamassa musiikin pimeyttä. Kansiin on kuvattu myös alaston Jinx Dawson makaamassa alttarilla muiden bändin jäsenten valvoessa ympärillä. Levyn viimeiselle kappaleelle on taltioitu ihan aito musta messu nimeltään Satanic Mass.
Aluksi tämä kaikki oli hienoa ja kiinnosti. Tietynlaiset vastareaktiot olivat tuollaisella kattauksella kuitenkin vääjäämättä edessä. Seksi, huumeet, okkultismi, satanismi ja sopivaan ajankohtaan sattuneet Charles Mansonin Perheen murhat saivat aikaan sen, että levy-yhtiö Mercury veti levyn pois markkinoilta. Tämä vaikutti bändin menestykseen epäsuotuisasti.
Kun bändi parin vuoden päästä teki uutta levyä, oli Briteistä ponnistanut bändi, jonka nimi oli sama kuin debyytin avausraidan, Black Sabbath. Bändissä myös lauloi herra nimeltä Ozzy Osbourne. Sekin on hieno yhteensattuma, sillä Covenin basistin nimi oli Oz Osborne. Eli bändi, joka ratsasti ainakin ulkoisesti Covenin esiintuomilla elementeillä, oli onnistunut silloisessa hakukoneoptimoinnissaan paremmin. Musiikillisesti bändeillä ei juuri yhteistä ole, mutta pukeutuminen ja tietyt visuaaliset piirteet kuitenkin ovat samankaltaiset.
Millainen sitten on itse albumi? No, se on pimeähköä kantria tai hard rockia. Ei varsinaisen raskasta, paitsi sanoitusten osalta. Aivan mukavaa musiikkia, taitavasti esitettyä ainakin. Sen vaikutus on varmasti suuri, mutta varmasti joku muukin olisi ajan myötä pimeydestä viehättynyt. Jinx muuten keikkailee edelleen, vaikka ikää on 67 vuotta.
Biisiesimerkkinä Wicked Woman, josta löytyy harvinainen live-video vuodelta 1969. Kyllä tämän Dio olisi ihan hyvin voinut vetää.
https://www.youtube.com/watch?v=0B5qNxOXNsk
https://open.spotify.com/album/60qYJ7btMyDbavVJnUXSoI
Kuva: people.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti