Albumilta The River (1980).
The River-LP:n ensimmäisenä singlenä julkaistu Hungry Heart on yksi merkittävistä lauluista Bruce Springsteenin ja E Street Bandin uralla. Se nimittäin oli ensimmäinen heidän esittämänsä biisi, joka nousi Billboardin TOP100-listalla kymmenen ensimmäisen joukkoon, tarkalleen ottaen sijalle 5. Springsteen oli alunperin tehnyt kappaleen The Ramonesia silmällä pitäen ja ajatellut tarjotakin sitä heille, mutta manageri Jon Landaun ehdotuksesta piti tuotoksen itsellään.
Hungry Heartin asemaa Bruce-tuotannossa lähestyisin itse ennemmin suuremmasta perspektiivistä kuin ainoastaan yksittäisenä lauluna. Paitsi että se oli ensimmäinen listahitti, sen merkitys niin The Riverillä levynä kuin keikkaseteissä kuluneen 35 vuoden aikana ovat huomionarvoisia. River on nimittäin albumina rakennettu kuin keikkasetiksi: menevämpien ja hitaampien kappaleiden suhde on tarkkaan mietitty. Vuoteen 1980 saakka Springsteenillä ei ollut ollut käytössään yleisön mukaan ottamiseksi kuin vanhoja rock'n'roll-covereita, mutta The Riverillä hän alkoi kirjoittaa niitä itse. Hungry Heart on toiminut yhteislaulatusosiona alusta saakka.
Studioäänitteessä nauhaa on nopeutettu hieman, joten niin bändin sointi kuin ennenkaikkea Brucen laulu kuulostavat hieman todellisuutta korkeammalta. Tämä oli tietoinen temppu, jota 70-80-lukujen taitteessa jonkin verran harrastettiin. Perusvireessä biisi pohjautuu klassiseen C-Am-Dm7-G-sointukiertoon liki koko mitaltaan poiketen ainoastaan Dan Federicin urkusoolossa eri sävellajiin. Komppi on jykevä ja yhdeksi tavaramerkiksi on muodostunut myös Weinbergin rumpufilli, joka avaa koko kappaleen. Taustalaulut vedetään myös edelleen tismalleen kuin levyllä.
Hungry Heart oli ensimmäisiä kappaleita, jossa Springsteen asetti positiiviselta kuulostavan musiikin ja haikean (lähes melankolisen surullisen) tekstin vastatusten. Jännitävää ajatella, että tämän biisin ensimmäinen säkeistö on yksi kovimmin mukana laulettavista Springsteen-keikoilla, sillä siinähän lauletaan siitä miten kertoja jättää perheensä ja lapsensa taakseen lähteäkseen, vaikkei oikein tiedä edes minne on menossa. Tunne vie. “Like a river that don't know where it's flowing / I took a wrong turn and I just kept going”.
Got a wife and kids in Baltimore Jack
I went out for a ride and I never went back
Like a river that don't know where it's flowing
I took a wrong turn and I just kept going
Everybody's got a hungry heart
Everybody's got a hungry heart
Lay down your money and you play your part
Everybody's got a hungry heart
Toinen säkeistö valottaa menneisyyttä: ensimmäisessä säkeistössä kertoja jättää perheensä Baltimoreen, mutta toisessa selviää että kaikki on saanut alkunsa Kingstownissa. Alusta asti on ollut epäilys, ja nyt ympyrä sulkeutuu.
I met her in a Kingstown bar
We fell in love I knew it had to end
We took what we had and we ripped it apart
Now here I am down in Kingstown again
Everybody's got a hungry heart
Everybody's got a hungry heart
Lay down your money and you play your part
Everybody's got a hungry heart
Viimeinen säkeistö oli se, joka tästä kolahti heti ensimmäisellä kuuntelulla. The River oli ensimmäinen levy, jonka Springsteeniltä ostin Levy-Eskoilta talvella 2010. Tätä tekstiä ei tarvinne sen enempää analysoida, jos ei väkisin tahdo etsiä piilomerkityksiä. Elämän totuuksia.
Everybody needs a place to rest
Everybody wants to have a home
Don't make no difference what nobody says
Ain't nobody like to be alone
Everybody's got a hungry heart
Everybody's got a hungry heart
Lay down your money and you play your part
Everybody's got a hungry heart
Hungry Heartista kuulee ensi kuulemalta, että kyseessä lienee hitti. Palaset naksahtavat popisti paikalleen. Tämä tuli aikoinaan soitettua jopa lukiossa aamunavauksessa, ensimmäisessä, johon itse päädyin levyä soittamaan. Valinta kohdistui HH:n vieläpä hyvin pitkälti tuon viimeisen säkeistön tähden.
Keikkasuosikin asemaa tämä biisi on siis pitänyt julkaisustaan saakka. Viimeisimmällä maailmankiertueella tähän tuli mukaan myös klassinen crowd surfing, jota tosin taidetaan harvemmin nähdä yli kuusikymppisiltä rokkareilta. Turun ykköskeikallakin yleisö oli hieman jähmeä, mutta tunnelma muuttui kuin sormia napauttamalla Brucen kysyessä “can you get me there” ja hypätessä yleisön käsien päälle. Jonkinmoinen viihdyttäjä, jolla taitaa olla noita temppuja takataskussa muutama...
https://www.youtube.com/watch?v=lQSn26zCXYQ
https://www.youtube.com/watch?v=qafomqfQSxEAlbumilta The River (1980).
The River-LP:n ensimmäisenä singlenä julkaistu Hungry Heart on yksi merkittävistä lauluista Bruce Springsteenin ja E Street Bandin uralla. Se nimittäin oli ensimmäinen heidän esittämänsä biisi, joka nousi Billboardin TOP100-listalla kymmenen ensimmäisen joukkoon, tarkalleen ottaen sijalle viisi. Springsteen oli alunperin tehnyt kappaleen The Ramonesia silmällä pitäen ja ajatellut tarjotakin sitä heille, mutta manageri Jon Landaun ehdotuksesta piti tuotoksen itsellään.
Hungry Heartin asemaa Bruce-tuotannossa lähestyisin itse ennemmin suuremmasta perspektiivistä kuin ainoastaan yksittäisenä lauluna. Paitsi että se oli ensimmäinen listahitti, sen merkitys niin The Riverillä levynä kuin keikkaseteissä kuluneen 35 vuoden aikana ovat huomionarvoisia. River on nimittäin albumina rakennettu kuin keikkasetiksi: menevämpien ja hitaampien kappaleiden suhde on tarkkaan mietitty. Vuoteen 1980 saakka Springsteenillä ei ollut ollut käytössään yleisön mukaan ottamiseksi kuin vanhoja rock'n'roll-covereita, mutta The Riverillä hän alkoi kirjoittaa niitä itse. Hungry Heart on toiminut yhteislaulatusosiona alusta saakka.
Studioäänitteessä nauhaa on nopeutettu hieman, joten niin bändin sointi kuin ennenkaikkea Brucen laulu kuulostavat hieman todellisuutta korkeammalta. Tämä oli tietoinen temppu, jota 70-80-lukujen taitteessa jonkin verran harrastettiin. Perusvireessä biisi pohjautuu klassiseen C-Am-Dm7-G-sointukiertoon liki koko mitaltaan poiketen ainoastaan Dan Federicin urkusoolossa eri sävellajiin. Komppi on jykevä ja yhdeksi tavaramerkiksi on muodostunut myös Weinbergin rumpufilli, joka avaa koko kappaleen. Taustalaulut vedetään myös edelleen tismalleen kuin levyllä.
Hungry Heart oli ensimmäisiä kappaleita, jossa Springsteen asetti positiiviselta kuulostavan musiikin ja haikean (lähes melankolisen surullisen) tekstin vastatusten. Jännitävää ajatella, että tämän biisin ensimmäinen säkeistö on yksi kovimmin mukana laulettavista Springsteen-keikoilla, sillä siinähän lauletaan siitä miten kertoja jättää perheensä ja lapsensa taakseen lähteäkseen, vaikkei oikein tiedä edes minne on menossa. Tunne vie. “Like a river that don't know where it's flowing / I took a wrong turn and I just kept going”.
Got a wife and kids in Baltimore Jack
I went out for a ride and I never went back
Like a river that don't know where it's flowing
I took a wrong turn and I just kept going
Everybody's got a hungry heart
Everybody's got a hungry heart
Lay down your money and you play your part
Everybody's got a hungry heart
Toinen säkeistö valottaa menneisyyttä: ensimmäisessä säkeistössä kertoja jättää perheensä Baltimoreen, mutta toisessa selviää että kaikki on saanut alkunsa Kingstownissa. Alusta asti on ollut epäilys, ja nyt ympyrä sulkeutuu.
I met her in a Kingstown bar
We fell in love I knew it had to end
We took what we had and we ripped it apart
Now here I am down in Kingstown again
Everybody's got a hungry heart
Everybody's got a hungry heart
Lay down your money and you play your part
Everybody's got a hungry heart
Viimeinen säkeistö oli se, joka tästä kolahti heti ensimmäisellä kuuntelulla. The River oli ensimmäinen levy, jonka Springsteeniltä ostin Levy-Eskoilta talvella 2010. Tätä tekstiä ei tarvinne sen enempää analysoida, jos ei väkisin tahdo etsiä piilomerkityksiä. Elämän totuuksia.
Everybody needs a place to rest
Everybody wants to have a home
Don't make no difference what nobody says
Ain't nobody like to be alone
Everybody's got a hungry heart
Everybody's got a hungry heart
Lay down your money and you play your part
Everybody's got a hungry heart
Hungry Heartista kuulee ensi kuulemalta, että kyseessä lienee hitti. Palaset naksahtavat popisti paikalleen. Tämä tuli aikoinaan soitettua jopa lukiossa aamunavauksessa, ensimmäisessä, johon itse päädyin levyä soittamaan. Valinta kohdistui HH:n vieläpä hyvin pitkälti tuon viimeisen säkeistön tähden.
Keikkasuosikin asemaa tämä biisi on siis pitänyt julkaisustaan saakka. Viimeisimmällä maailmankiertueella tähän tuli mukaan myös klassinen crowd surfing, jota tosin taidetaan harvemmin nähdä yli kuusikymppisiltä rokkareilta. Turun ykköskeikallakin yleisö oli hieman jähmeä, mutta tunnelma muuttui kuin sormia napauttamalla Brucen kysyessä “can you get me there” ja hypätessä yleisön käsien päälle. Jonkinmoinen viihdyttäjä, jolla taitaa olla noita temppuja takataskussa muutama...
https://www.youtube.com/watch?v=lQSn26zCXYQ
https://www.youtube.com/watch?v=qafomqfQSxE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti