Who’s Next on yksi maailman parhaista albumeista. Suuren yleisön mielestä. Eikä se nyt ihan suotta näin olekaan. Albumin hitit ovat sellaisia, että rockia kuunnellut ei ole niiltä voinut mitenkään välttyä.
Tällä albumilla The Who oli toipumassa rock-ooppera Tommysta, Moon veti huumeita ja Townsendh viunaa. Sieltä kuitenkin kaavittiin jälkimmäisen raitistumisen jälkeen sellainen albumi, että oksat pois. Who’s Nextilla ovat pääosassa kovat riffit ja sävellykset, mutta myös A.R.P.-syntetisaattori.
Levyn aloitusbiisi menee edellisen kanssa klassikkosarjaan. Siellä kuullaan viulua ja itämaisia sävyjä. Kummallista synaloopia ja Moonin tarkkaa soittoa. Kaikkea erikoista siis.
Minulle Baba O’Riley on nimenomaan CSI:n juttu. Muistan, kun mietin että ”mitäs helvettiä se tämä on!?!" Pidän Moonia parhaimmillaan aivan älyttömän kovana rumpalina. Moonhan ei juuri peltejä käyttänyt ja se on ovelaa jos mikä. Tässä Daltreykin vetää kyllä aivan elämänsä huokuja keuhkoistaan.
Parhaimmillaan The Who on aivan käsittämätön. Tästä biisistä tulee aina sellainen ”kyllä kaikki kuitenkin onnistuu” -fiilis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti