Topi on varmaan minun ikäluokan juttu. Se koskettaa aina. Siinä maistuu minun ja vanhempieni sukupolven murros.
Junat ovat jotenkin sivujuonteessa seuranneet minua koko elämäni ja siksi sanoitukset osuvat.
Vähän hätäinen tämä kyllä on, mutta se kuuluu rautalankamusiikkiin. Pulliaisen kaoottista kitarointia voisi tosin olla enemmänkin. Myös rummut ovat aika lailla mukavasti hallussa tässä.
Tämä on niitä kappaleita, kun ajetaan SM-viesteistä kotiin joskus 23.30 Karvion kanavan kohdalla. Mutta eniten tämä soi muistojeni lapsuuden kesäilloissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti